About Global Documents
Global Documents provides you with documents from around the globe on a variety of topics for your enjoyment.
Global Documents utilizes edocr for all its document needs due to edocr's wonderful content features. Thousands of professionals and businesses around the globe publish marketing, sales, operations, customer service and financial documents making it easier for prospects and customers to find content.
1
Barumsa
Amantii Cimsannaa
Kan
Waldaa
Amantoota
Wangeelaa
Makaana Yasuus
(Waldaa Amantootaa BIiftuu Boolee)
Caamsa 2009
Finifnnee
2
3
Barumsa Amantii Cimsannaa
Kan
Waldaa Amantoota Wangeelaa
Makaana Yasuus
Biiftuu Boolee
(Tekiluu Tesfaayee tiin
Fooyyeffamee kan dhiyaate)
Caamsaa 2009
Finifnnee
4
Baafata
1. Seensa Barumsichaa.................................................8
1.1. Utubaalee Amantii ..................................................... 8
1.2. Fayyina Offii Dhugoonfachuu .....................................12
1.3. Karoora Fayyinaa .....................................................12
1.4. Xiinxallii Karoora Fayyinaa.........................................14
1.4.1. Nuti Hojiidhaan hin fayyine ......................................... 14
1.4.2. Nuiti Ayyaana Waaqayyootiin Karaa Amantii Fayyine...... 18
1.4.3. Nuti Hojiidhaaf Fayyine ..............................................19
2. Barumsa 1ffaa. Seenaa Uumama.............................. 20
3. Barumsa 2ffaa. Kufaatii namaa .................................. 23
4. Barsiisa 3ffaa. Waa’ee Waaqayyo .............................. 27
4.1. Waaqayyo eenyu? ....................................................27
4.2. Waaqayyo jiraachuu isaa attamitti beeknaa?................27
4.3. Waaqayyoon maaltu adda Godha?..............................30
4.4. Amaloota Waaqayyoo (God’s attributes)......................33
5. Barumsa 4ffaa. Barsiisa Sadan-tokkummaa (Trinity)... 39
5.1. Yaad-rimee Sadan-tokkummaa ..................................39
5.2. Sadan-tokkummaa, Kakuu Moofaa keessatti ................40
5.3. Sadan-tokkummaa, Kakuu Haaraa keessatti ................42
6. Barumsa 5ffaa. Yasuus Kiristoos (Waaqayyo Ilma) ..... 46
6.1. Yasuus Waaqayyo dhugaa ti. .....................................46
6.2. Yasuus Nama dhugaa ti.............................................47
6.3. Macaafni Qulqulluun waa’ee Yasuus maal jedha? ..........48
7. Barumsa 6ffaa. Hafuura Qulqulluu ............................ 49
7.1. Hafuurri Qulqullun Eenyu inni? ...................................49
7.2. Hojii Hafuura Qulqulluu .............................................50
8. Barumsa 7ffaa. Macaafa Qulqul luu........................... 52
8.1. Macaafa Qulqulluu kitaabota biroo irraa maaltu adda
godhaa?...........................................................................52
8.2. Wantoota sagaleen Waaqayyoo itti fakkeefaman ..........54
8.3. Barbaachisummaa dhubbiiffachuu/dhaga'uu Wangeelaa 54
9. Barumsa 8ffaa. Abboommii Kurnan............................ 54
9.1. Bu’aan Abboommii/seeraa Maal? ................................55
9.2.
Ibsa Abboowwiiwanii.................................................56
9.2.1. Abboommii Tokkoffaa: ............................................... 56
5
9.2.2. Abboommii Lammaffaa: ............................................. 57
9.2.3. Abboommii Sadaffaa:................................................. 58
9.2.4. Abboommii Afraffaa: .................................................. 59
9.2.5. Abboommii shanaffaa: ............................................... 59
9.2.6. Abboommii ja’affaa .................................................... 60
9.2.7. Abboommii Torbaffaa:................................................ 62
9.2.8. Abboommii Saddeettaffaa: ......................................... 63
9.2.9. Abboommii Sagalii fi Kudhan.......................................65
9.3. Xumura Abboommii kurnanii:.....................................66
10. Barumsa saglaffaa.
IRBAAATA QULQULLUU ........... 67
10.1. Seensa: ................................................................67
10.2.
Irbaatni Qulqulluun Maal Inni? Yoomis Jalqabame? .....67
10.3. Wahiyyoota Irbaata Qulqulluu keessaa......................67
10.4. Kaayyoo Irbaata Qulqulluu fudhachuu.......................68
10.5. Bu’aa Irbaata Qulqulluu irraa hirmaachuu..................68
10.6. Kennaa Irbaata Qulqulluu eenyutu fudhata? ..............69
10.7. Namni tokko yoom Irbaata Qulqulluutti dhiyaachuu
danda’a?..........................................................................70
10.8.
Irbaata Qulqulluu fudahchuu booda akkamitti jiraanna?
70
11. Barsiiisa 10ffaa: Cuuphaa Qulqulluu........................ 72
11.1. Cuuphaan maal inni? ..............................................72
11.2. Waa’ee cuuphaa wantoota hubatamuu qaban. ...........72
11.3. Eenyutu cuuphuu danda’aa? ....................................73
11.4. Kakuu Moofaa keessatti gaaddidduuwwan cuuphaa
qulqulluu .........................................................................73
11.5. Eenyutu cuuphama: Daa’ima moo Nama ga’eessa? ....74
11.6. Namni tokko si’a meeqa cuuphama? .........................75
12. Barumsa 11ffaa. Kadhata (prayer) ......................... 77
12.1. Kadhannaan Maali? ................................................77
12.2. Maaliif Kadhanna? ..................................................77
12.3. Attamitti kadhannaa?..............................................78
12.4. Yeroo Attamii Kadhanna? ........................................79
12.5. Kadhata Gooftaa Yasuus barsiise..............................80
13. Barumsa 12ffaa. Kurnoo.......................................... 89
13.1. Kurnoon maal? Yoomis jalqabe?...............................89
13.2. Kurnaffaa Eenyufaatu Baasaa?.................................91
6
14. Barumsa 13ffaa.
Seexana..................................... 93
14.1. Seexanni Eenyu? Essaas Dhufe?...............................93
14.2. Tooftaalee Seexanaa: .............................................96
14.3. Maqootaa Seexanaa ...............................................98
14.4. Amanaan tooko Seexana akkamitti mo’ata?...............99
15. Barumsa 14ffaa. Soortummaa (Stwardship) .......... 101
15.1. Hiikaa fi madda yaadrimee Soortummaa .................101
15.2. Gosoota hojii soortummaa.....................................104
15.2.1.
Namummaa sooruu ............................................... 104
15.2.2.
Lubbuu Sooruu ..................................................... 105
15.2.3.
Soortummaa Yeroo................................................ 108
15.2.4.
Sortummaa qabeenyaa/leeccalloo ykn Maallaqaa ...... 109
16. Barumsa 15ffaa. Waldaa Kiristaanaa (church)........ 110
16.1. Waldaa kiristiyaanaa jechun maal jechuu dha?.........110
16.2. Amaloota Waldaa ishee Dhugaa taatee ...................113
16.2.1.
Tokkummaa ......................................................... 113
16.2.2.
Qulqullummaa (holy)............................................. 114
16.2.3.
Guutummaa ykn hundumaa kan of keessatti hammattu
115
16.2.4.
Ergamtummaa (Apostilic) ....................................... 115
16.3. Hundeeffama Waldaan Kiristaanaa .........................116
16.4. Bulchiinsa waldaa.................................................116
16.4.1.
Caasaa Bulchiinsa Waldaa (gadii hamma oliitti)......... 117
16.5. Xumura...............................................................118
17. Barumsa 16ffaa.
Dhugaa Bahuu Amantii Kiristaanaa
120
17.1. Dhuga Bahuu Amantii isa kan Ergamootaa ..............120
17.1.1.
UUmuu ................................................................ 122
17.1.2.
Faayisuu .............................................................. 123
17.1.3.
Qulqulleessuu ....................................................... 124
17.2. Dhugaa bahuu Amantii Niiqiyaa..............................125
17.3. Dhuga bahumsa Amantii isa kan Atenaatewoos........127
18. Barumsa 17:Deebi’ee Mul’achuu Gooftaa fi Guyyaa
Dhumaa .................................................................... 129
18.1. Seensa ...............................................................129
18.2. Sababoota Deebi’ee dhufuu Gooftaa .......................130
7
18.3. Yeroon isaa .........................................................132
18.4. Bifa akkamiitiin Dhufa? .........................................132
18.5. Du’aa Ka’uu.........................................................134
18.6. Du’aa ka’uun foonii ti ............................................134
18.7. Firdii dhumaa ......................................................134
Kitaabilee Wabii: ........................................................ 135
8
SEENSA BARUMSICHAA
.1. UTUBAALEE AMANTII
Barumsa amantii cimsannaa isa jedhamu kana keessatti, maal akka
amannee fi amantii keenya immoo jabeeffachuuf wantoota nu barbaachisan
baranna.
Akka nama reef amaneetti(gooftaa
fudhateetti) wanti
beekuun nu
barbaachisan hedduutu jiru. Tokko tokkoon wantoota beekuun siif ta’an
barachuutti otuu hin darbin dura garuu, dhimmoota gurguddoo jireenya
amantii keetiif barbaachisaa ta’an afur seensa barumas kanaa keessatti
baratta.
Isaanis:
1. Waaqayyo Namoota in Jaallata: siinis Waaqayyo si jaalata.
<[]>Jaalalli Waaqayyoo immoo irra caalaatti Karaa Yasuus Kiristoosiin
Mul’ate.
Yoh.3:16 Waaqayyo tokkicha Ilma Isaa hamma keennutti guutummaa
biyya lafaa jaallate
Rom.5:8 Kiristoos nuuf du’uu isaatiin Waaqayyo jaalala nuuf qabu
agarsiise
<[]>Jalalli gaarummaatti gammada malee miidhama isa jaallatuutti hin
gammadu. Mitii? Waaqayyo cubbuu hin jaal’atu. Cubbamaan immoo akka
du’u hin barbaadu.
Hisqeel 18:23, 32; Hisqeel 33:11
Faaruu Erm 3:33
Hos 11:8
2Xim.2:4
2Phex 3:9
<[]>Kutaa kana irra dhaabadhuutii Waaqayyo jaalala Inni siif qabuuf Isa
galteeffadhu! Utuu Inni siin hin jaalatu ta’ee, yeroo ati cubbuu hojjette,
yeroo diinonnii kee si irratti ka’an, yeroo namoonni hamaa si irratti yaadan,
Yeroo atumti immoo of irrattti hamaa yaadde, badiisa guddaa badda turte.
Jireenyas otuu hin argatin hafta turte. Ulfina otuu hin ta’in, dhiphina
barabaraatu qooda kee ta’a ture. Jaalalli Waaqayyoo garuu kunoo abdii
jireenya barabaraa siif laateera.
9
2. Hundumatu Yakke: Atis nama cubbamaa/mtuu dha
<[]>Waaqayyo siin si jaalata malee, cubbuu kee ijaa ba’uu barbaada.
Cubbuun seera irra daddarbuu dha. Cubbuun Namaaf Waaqayyo gidduutti
gargar bahumsa uuma.
Lallba 7:20- namni cubbuu hin qabne tokko illee hin jiru
Rom 3:19-23 Hundumatu yakke
Gal.3:22 Hundumtuu cubbuu jala galee jira
1Yoh.1:8 Cubbuu hin qabnu yoo jenne of sossobna
3. Gatiin cubbuu du’a: Yasuus Kiristoos keessa hin jirtu taanaan atis
du’a/tu dha
<[]>Duuni kunis barabaraan Waaqayyottii gargara bahuu dha. Duuni gosa
sadiitu jira.
Du’a foonii===isa foonnii fi lubbuun gargar bahu. Duuni akkasii
kun gaaf Addam cubbuu hojjete jalqabee nama irratti mo’e.
Du’a hafuuraa===Isa otuma fooniin jiranii, hafuuraan garuu
Waaqayyoottii gargar bahanii
jiraatani. Addaan cituu wal-
qunnamtii namaa fi Waaqayyo gidduu jiru irraa kan dhufu.
Namni tokko utuu gara Gooftaa Yasuus dhufee Isa Gooftaa
jireenya isaa hin godhatin dura, karaa hafuuraa du’aa dha.
(Efe.2:1-5; 4:18; 1Xim.5:6; Mul. 3:1)
Du’a lubbuu=== Kun isa guyyaa dhumaatti, warri karaa
Kiristoositti amanuu araara Waaqayyoo hin fudhatin Seexanaa fi
ergamoota isaa wajjin galaana abiddaatti darbataman kan
agarsiisu dha (Mul.20:11-15). Kunis barabaraan Waaqayyoo, Isa
gammachuu fi nagaa akkasumas boqonnaa namaaf kennuu,
irraa gargar bahuu dha. Abdii tokko malee dhiphina xumurama
hin qabne keessa jiraachuu!
<[]>Warreen kun sadeen walumaa galatti du’a jedhamu. Yoodhuma
hundi isaanii gatii cubbuu ta’an iyyuu, isa jalqabaa nama hundumaatu
dhandhama. Inni
lammaffaan immoo isa sadaffaatti ceesisa.
Kana
jechuunis, namni tokko Yasuus Kiristoosiin amanuudhaan du’a hafuuraa
10
keessaa hin dammaqu taanaan dhiphina bara baraa jalaa karaa ittiin
hafuu danda’u tokko illee hin qabaatu.(Efe.5:14)
<[]>Wantoota cubbuun nama irratti fidu keessaa inni guddaan Waaqayyotti
gargar baasuu dha. Kunis karaa biraa du’a jechuu dha. Waaqayyottii gargar
bahuun immoo, jireenyattii, nagaattii, ulfinattii, gammachuuttii gargar bahuu
dha. [Mee atumti halkan itti waa sodaattee ykn dhiphattee halkanni sitti
dheerate yaadadhu: “Yoom bar’aa?” halkan itti jette. Bara baraaf nagaattii
adda bahuun hoo hammam caalaatti ulfaataa ta’uu danda’a ree?]
Isa.48:22 Nama cubbumaadhaaf nagaan hin jiru
Hisq.18:4,20; Luubuuu cubbuu hojjetutu du’a
Roma. 6:23 Gatiin nama cubbuu hojjetuu du’a
Rome.5:12—Hundumtuu waan yakkaniif duuni nama hundumaatti
dhufe
Yaaqob 1:15 cubbuun du’a deessi
Mul’ata 21:8—cubbuun galaana abiddaatti gatamuutti nama geessa
4. Karaa Kiristoositti amanuu abdiin jireenyaa dhala namaatiif
jira: Atis Yasuusiitti Amanuudhaan Fayyite!
AKkuma armaa olitti arginetti, cubbuun nama ajjeesa. Cubbamaanis ni du’a.
Garuu kun seenaa isa dhumaa miti. Ammallee nama cubbamaadhaaf abdiin
jireenyaa waan jiruuf.Eessaa?
<[]> Cubbuun dhala namaa akka galaanaatti
liqimsee jira. Namni
galaanaan liqimsfame kan biraa kan isa baasu barbaada. Kanaa achi du’a
ooluu hin danda’u. Akkasuma namni cubbamaan du’a jalaa olluu kan inni
danda’u gargaarsa yoo argate qofa. Garagaarsi galaana cubbuu keessaa nu
baasuu danda’u immoo fayina karaa Gooftaa Yasuus mul’ate qofa. Namni
Yasuusitti amanauudhaan dhiiga Isaatinis dhiqachuudhaan qulleeffama.
(1Qor.6:11; HoE. 26:14-18, 1Phex.1:2).
Dhugaan ati amantee, itti cimuuf deemtu egaa isa kana.
11
<[]>Ati gaafa Yasuustti amantee kaaftee wantoota hedduu argatte keessaa
warren gurguddoon:
i. Mucaa Waaqayyoo tate
Yoh.1:11-12- Warra isa simataniif
ijoollee Waaqayyoo akka ta’aniif
gooftummaa isaaniif kenne; isaanis warra Maqaa isaatti amananidha
Warri Ijoollee Waaqayyoo ta’an immoo mootummaa abbaa isaanii ni
hirmaatu.
Rom.8:17Ijoollee Waaqayyoo erga taanee warra waan hundumaa isaa
wajjin argatan in taana.
Galatiyaa 3:29—sanyii
Abriham erga
taatanii waan Waaqayyo
abdachiise ni argattu
Yoh.1:11-12- Warra isa simataniif
ijoollee Waaqayyoo akka ta’aniif
gooftummaa isaaniif kenne; isaanis warra Maqaa Isaatti amanan dha.
ii. Dhiifamuu cubbuu keetii argatte
Qol. 1: 12-14 Ilma Isaa kanaan furamuu, dhiifamuu cubbuus
arganneerra.
Rom.8:1 Warra Kiristoositti amananitti firdiin itti muramu hin jiru
HoE.10:43-Namni isatti amanu hundinuu Maqaa isaatiin dhiifamuu
cubbuu in argata
HoE.13:38-39 Yasuusitti kan amanu hundinuu hiikama ni argata
HoE.26:18 Yasuus, “Anatti amanuudhaan dhiifamuu cubbuu isaanii
argaranii…”
Ibiro.9:22,28 –Dhiiga malee dhiifamni cubbuu hin jiru
iii. Jireenya barabaraa qabaatte
Yoh.5:24 Namni anatti amanu du’aa gara jireenyaatti darba
Rom.5:21-Karaa Yasuus jireenyi barabaraa mo’a
Tit. 3:7 Waaqayyo, ayyaana Kirstoosiin qajeelotatti
lakkaa’amenee,
abdii jireenya barabaraa akka argannuuf kana nuuf godhe
1Yoh.2:24-25- Abdiin Waaqayyo nuuf kenne jireenya barabaraa ti.
iv. Kennaa Fayyina fudhatte
Namni tokko gaafa Gooftaa Yasuusiin jireenya isaa irratti moosisu yookiin
immoo fayyisaa jireenya isaa godhee fudhatu, fayina argata. (Rom3:23-26;
Efe2:4-5;2Tes 1:8-10)
12
Akka kutaalee kana keessatti arginutti:
Namni tokko gaafa sagalee Waaqayyoo dhaga’ee, Yasuusiin garaa isaa
guutuu gara jireenya isaatti affeeru, Gooftaan gara jireenya isaa ni dhufa.
Namni Yasuusiin jireenya isaatti affeeruudhaan isa simate immoo Mucaa
Waaqayyoo ta’uuf gooftummaa (aboo) argata.
Namni Yasuusiin amanuudhaan mucaa Waaqayyoo ta’e kun immoo
jirenya bara baraa qabaata(1Yoh.5:10-12)
.2. FAYYINA OFFII DHUGOONFACHUU
Namni tokko amantii isaa cimsachuuf, bu’aa amanuun isaa isa irratti fide
beekuu
fi
dhugoonfachuu qaba. Haaluma kanaan, amanaan
tokko
jireenyicha isa Yasuus Kiristoositti amanuudhaan argate mirkaneeffachuu hin
danda’u taanaan jabaachaa fi guddachaa deemuu hin danda’u. Yeroo
hundumaa mamaa fi sodaataa jiraata.
Kanaaf, kutaa jalqabaa kana keessatti amanaan tokko akkam godhee fayina
isaa mirkaneeffachuu akka
danda’u
ilaaluuf
yaalla.
Utuu gara
mirkaneeffachuu hin deemin dura garuu gaaffilee barbaachisummaa qaban
sadii deebisuudhaan haa jalqabnu. [Deebii kee ofuma keetiif yaadannoo ofii
kee irratti qabadhu.]
1. Gaafa duutu,
‘Mootummaa Waaqayyootti nana gala’
jettee ni
yaaddaa?__________
2. Ni galalta haa jennu. Yeroo mootummaa Isaatti si galchu ‘Waaqayyo
maal faa ilaalee ana galcha’ jettee yaadda?
3. Ani Mootummaa Waaqayyootti galuu koo dura kana siirreessuutu ana
irraa eegama wanti ati jettu ni jiraataa?
Gaaffileen kunniin hubannoo ati Karoora fayyinaa Waaqayyo siif qabuuf
qabdu sakkata’uuf si gargaara. [Deebii sagaleen Waaqayyoo gaaffilee kanaaf
deebisu itti fuftee yeroo dubbiftu argachuu dandeessa.]
.3. KAROORA FAYYINAA
Amantaalee mit-Kirstaanaa ta’an mara keessatti waa’een fayyinaa icciitii
gaafa Guyyaan Firdii ga’u bakkeetti bahu qofa godhamee ilaalama. Akka
isaan jedhanitti, Waaqayyo erga hojii isaanii madaallii irra kaa’ee ilaalee
booda kan baramu dha. Macaafni Qulqulluun garuu bifa biraadhaan barsiisa.
Mee 1Yoh. 5:11-13 irra deebi’ii dubbisi.
13
“Waaqayyo jireenya bara baraa nuuf kenne; egaa dhugaan isaa
isa kana; jireenyi barabaraa kunis Ilma Isaa keessatti argama. Namni
Ilma Waaqayyoo qabaatu jireenyicha qaba; namni
Ilama
Waaqayyoo hin qabaanne, jireenyicha hin qabu. Isin warri maqaa Ilma
Waaqayyoottiamantan, jireenya bara baraa qabaachuu keessan akka
beektaniifan kana hundumaa isiniif caafe.” 1Yoh. 5:11-13
Kutaa kana keessatti
yaadota
fayyina keenya mirkaneeffachuuf nu
gargaaran sadii argachuu dandeenya.
1. Waaqayyo jireenya barabaraa nuuf kenne.
Jireenyi barbabaraa kennaa Waaqayyoo biraa namni argatu dha. Kennaan
immoo mindaa ykn gatii
itti dadhabne waan argannu miti. Kennaan
arjummaa isa kennuu irratti hundaa’ee kan godhamu dha. Kennaan kunis
kan amma fudhachuu dandeenyu dha. Asuma biyya lafaarra otuu jirruu
jireenyicha jalqabna.
2. Namni Ilama Waaqayyoo qabaatu Jireenyicha qaba
Yasuusitti kan amanuu fi Isa kan simatutu, Isaa wajjin jireenya bara
baraa qabaata; sababni
isaa jireenyichi Yasuus Keessatti waan
argamuuf
Jireenyicha har’aa jalqabnee kan qabaannu yoo ta’u, guyyaa booddetti
immoo gutummaatti dhaalla/keessa galla.
3. “Jireenya barabaraa qabaachuu keessan akka beektaniifan kana
hundumaa isiniif caafe” (lk13)
Warri Yasuusitti amanan ammuma iyyuu jireenya barabaraa
argachuu isaanii beekuu ni danda'u. Kana jechuunis, Kennaa
jireenya bara baraa akka fudhatan beekuun ni danda'amaaf
jechuu dha.
Kanaafuu, amanaan tokko jireenya bara baraa argachuu fi hin
argannee isaa baruuf dirqamatti guyyaa firdii eeguun isa irra hin
jiru.
Sababni
isaa immoo jireenyi bara baraa kun Ilma
Waaqayyoo- Yasuus Kiristoos- keessatti argama waan ta'eef,
Yasuusiin of keessaa qabaachuu isaa beeknaan, Isa keessatti
jireenya argachuu isaa ni beeka waan ta’eef.
Waaqayyo nu jaallatee gatii guddaa nuuf baase –tokkicha Ilma
Isaa du’atti dabarsee kennee. Basii hammana ga’u erga nutti
baasee booda, jireenya shakkiin guute akka jiraanu hin fedhu.
14
Sababni isaa immoo, Inni waan nurraa barabaadu ibsee lafa
kaa'eera. Nus isa Inni nurraa barbaadu kana gochaa jiraachuu
keenya fi dhiifnee jiraachuu keenya beekuu ni dandeenya.
Yasuus karaa jireenyaa, buddeena jireenyaa, bishaan jireenyaa,
du'aa ka'uu fi jireenya... akka ta’e Macaafni Qulqulluun nutti
hima. Egaa karaa Yasuus Waaqayyo duratti ija jabina guddaa
qabna.
Garuu as keessatti hubachuun kan nuuf ta'u jira. Daawwaa
dhukkuba ofii manaa qabaachuun dhukkubichattii fayyuu jechuu
akka
hin
taane,
Yasuusiin
fayyuun
keenya
Yasuusitti
jiraachuudhaanis akka mul'atu dagachuun nurra hin jiraatu
(Yoh.15:4).
.4. XIINXALLII KAROORA FAYYINAA
Jireenya bara baraa qabaachuu fi yeroo duunu(asii godaannu) Waaqayyo
bira akka dhaqnu maaliin beeknaa?
Macaafni Qulqulluun Waaqayyo karoora namoota fayyisuu akka qabu
barsiisa. Waaqayyo namni hundinuu gara Isaatti deebi'ee araara akka
argatu barabaada. Kanaaf jedhees, maal gochuun akka nuuf ta'u
mul'ise; Waaqayyo wanta fedhu nu hin dhoksine.
Haal-dureen fayyinaa karoora Waaqayyoo kana keessatti addeeffamee
jira. Karoorichis furmaata rakkoo dhalli namaa keessa galee jiruu ti.
(Rom.3:23, 6:23a).
Waa'ee karoora kanaa ergamichi Phaawuloos yeroo ibsu wantoota inni
jedhu mee Efe.2:8-10 keessaa dubbisi.
Kutaa kana keessatti,
Xuqaalee xiyyeeffannoo sadii
ilaaluu
dandeenya.
1. Nuti Hojiidhaan hin fayyine.
2. Nuiti ayyaana Waaqayyootiin karaa amantii fayyine
3. Nuti hojiidhaaf fayyine
Mee sedeen kana tokko tokkoon haa ilaallu.
.4.1.
Nuti Hojiidhaan hin fayyine
Amantaalee lafa kana irra jiran heduun namni hojiidhaan qofa akka fayyu
barsiisu. Hojii fuula Waaqayyoo duratti faara tolaadhaan akka ilaalamnu nu
godhu ga'aa qabaachuun akka namarra jirus cimsanii barsiisu. Kun karaa
15
biraan immoo, kan Waaqayyo, "Nama kanaaf fayyinni ni ta'a" jedhu hojii
keenyaan garaa Isaa mo'annee yeroo argamnudha jechuutti nu geessa.
Akka barsiisa Macaafa Qulqulluutti garuu, yaadni yookiin ilaalchi kun rakkoo
guddaa of keessaa qaba. Akka nuti yaada/ilaalcha kana hin fudhanne kan nu
godhan saboonni
lama maqaa dhahamuu ni danda’u. Tokkooffaan,
Waaqayyo qulqulluu ta'uu isaa yoo ta'u, inni lammaffaan, immoo Namni
cubbamaa ta'uu isaa ti.
Qulqulluu ta'uun Waaqayyoo akkamitti hojii keenyaan akka
hin fayyine nu daangessa? Waaqayyoof qulqullummaan amala
Isaa ti. Qulqullummaa Isaatiinis Waaqayyo mudaa hin qabu.
1Yoh. 1:5 "Waaqayyo ifa dukkanis Isa bira raawwatee hin jiru"
jedha. Kanaafuu, namni hojii isaatiin fayyuu danada'a taanaan
safartuu qulqullummmaa Waaqayyoo kana guutuutu isaaf ta'a.
Cubbuun tokko iyyuu garuu keessatti argamnaan namichi kun
gara Waaqayyootti dhiyaachuu hin danda'u. Yaaqob 2:10
keessatti namni abboommii tokko cabse akka hundumaa cabsetti
akka lakkaa'u dubbifna. Waaqayyo immoo qajeelaa (kan firdii hin
jal'ifne) waan ta'eef nama seera Isaa hundumaa cabse utuu hin
adabin hin dhiisu. Kanaafuu, dhalli namaa hojii
isaa
isa
guutummaatti gaarii
ta'een Waaqayyo duratti
dhiyaachuu
danda'a jechuun guutummaadhumatti nama abdii jireenyaa irraa
fageessuu ta'a.
Jirenyi namaa cubbuudhaan guutuu dha. Kana jechuunis,
namni namummaa cubbuun dhaale qaba. Kanaafuu, ni
cubbama; seera Waaqayyoo guutee eeguu hin danda'u. Safartuu
qulqulluummaa
Waaqayyo
irraa
barbaadu
irraa
kufeera.(Rom3:23). Kana irraa kan ka'e, firdiin/dheekkamsi
Waaqayyoo nama cubbamaa irra
jira. (Efe.2:3). Cubbuun
Waaqayyottii akka adda nama baasu armaa olitti ilaaluun keenya
ni yaadatama. (Isa 59:2).
Kanaafuu egaa, ammuma iyyuu hojiin keenya fuula Waaqayyoo dura nu
dhaabachiisuuf ga'a miti.
Kana
jechuun garuu,
‘Hojii
gariin nuuf
barbaachisaa miti; waanuma feenes hojjechuu ni dandeenya’ jechuu akka
hin taane daballe yaadatti qabachuun barbaachisaa dha.
16
Hojiidhaaf fayyine malee hojiidhaan hin fayine.
Namni tokko yeroo
barreessu akkas jedhe: Waan hin ta’in ta’uu hin dandeenyu (We cannot be
what we are not!). Otuu hin fayyin dura, uumaama(nature) keenyaan nuti
cubbamoota. Yeroo fayyinu Hafuurri Qulqulluun nu keessa jiraachuu jalqaba.
Inni Keessa keenya waan geddaruuf, ergasii hojii garii godhachuu
dandeenya.
1Yoh.3:7-10 ‘kan Waaqayyo irraa dhalate cubbuu hojjechuu itti hin
fufu’ jedha.
Jijjiiramni akkaataa jireenya keenyaa irratti dhufu fayyinaaf ragaa ta’a.
Jijjiiramichis kan itti fufu malee, kan al tokko qofa ta’ee dhaabatu miti. Haa
ta’u iyyuu malee, inni guddaan yeroo Yasuusiif of laannu ta’a. Jijjiiramoota
gurguddoo yeroo namni tokko Yasuus Kiristoosiin gooftaa jireenya isaa
godhatee fudhatu ta’an keessaa sadii caqasuun barbaachisaa ta’ee nutti
mul’ata. Isaanis:
1. Waaqayyoof jiraataa ta’uu: Wantoonni Waaqayyoo wajjin wal-
qabatan (kanneen walitti dhufeenya keenyaa fi kan Isaan wal
hidhatan jedhuu dha) kan akka waldaa dhaquu, sagalee
Waaqayyo dubbifachuu, kadhachuu fi tokkummaa obbolootaa
keessatti
qooda
fudhachuu amma nutti
toluu
jalqabu.
Dhimmoota iddoon kennamuufiif ta’an ta’anii nutti mul’achuu
jalqabu. Wantoonni dur nuti akka gowwummaa fi yeroo gubuutti
lakkoofnu amma nuuf barbaachisoo fi kan gatii nu argachiisan
ta’anii nuuf mul’atu.
2. Cubbuu hubachuu: cubbuun dur tuffannu(yoo goone salphaa
nutty fakkaatu) amma nutti ulfaachuu jalqaba. Isa yoo goonee
argamne, hafuurri Waaqayyoo inni nu keessa jiru baay’ee nu
ceepha’a.
3. Yasuusiin fakkaachaa adeemuu. Akkuma Kiristoos Abbaa Isaa
gammachiisuuf
tajaajilaa
ture, nus wantoota Waaqayyoon
gammachiisantu qalbii keenya qabataa adeemna. Amala bara
dheeraaf
irraa cituu dadhabde yoo qabaanne illee, yeroo
gabaabaatti dhiifna. Suuta suutaan amalli keenya geddaramaa
adeemuu qofa otuu hin
taane, geddarmni keenya gara
Kiristoosiin fakkaachuutti ta’a.
17
Egaa bu’uurri fayyina keenyaa miira (feeling) keenya otuu hin taane, dubbii
Waaqayyo ta’uu mala. Fayyina keenya kan amma mirkaneeffachuu
dandeenyus isumaan. Dubbiicha irratti hundoofnee.
Seera Lakkoofsaa 32:19 yeroo dubbifnu akka tasumaa Waaqayyo hin sobne
dhugaa baha. Kanaafuu, Sagalee Waaqayyoo dhageenyee,
otuma
gowwumma fakkaatullee taanaan Isa amanuun, isa Waaqayyo jedhe nu
argachiisa.
Keennaa Fayyinaa Waaqayyo nuuf kenne kan ofii keenyaa godhachuuf
wantoota lamatu nurraa barbaadama: qalbii diddiirannaa fi Amantiidhan
fudhachuu.
Qalbii diddiirannaa
Qalbii diddiirannaan, cubbuu dhiifnee Waaqayyotti deebi’uuf, murtii
yaada garaa geddarachuuf godhamu dha. HoE.2:19 “himachuu fi irraa
deebi’uu”
Namni qalbii diddiirannaan dhugaa godhatu tokko wantoota sadii
raawwata. Isaanis:
1. Cubbutti gaabbuu (conviction), (2Qor.7:10): Itti gaabbuu
dhugaan akka Waaqayyoon yakkine beeknee, itti yeella’uu dha.
Kunis cubbuu hojjennetti,
itti ceepha’amuu of keessaa qaba.
Cubbuutti akka ceepha’amnu kan nu gargaaru Hafuura Qulqulluu
dha. Namni hojii inni hojjete sirrii akka hin taane otuu hin
beekin ‘cubbuu himachuun’ isa rakkisa. Duraan dursa ofii isaatii
yakki inni godhe yakka ta’ee itti mul’achuu fi sirrii akka hin
taane itti dhaga’amuutu irra jiraata.
2. cubbuu himachuu (confession) (1 Yoh. 1: 9): Himachuun
waa’ee cubbuu itti gaabbine sanaa, baafnee Waaqayyotti
dubbachuu dha.
Waaqayyos kan Inni dhala namaa irraa
barbaadu
isa kana. Akka namni cubbuutti gaabee Isatti
himachuudhaan araara gaafaatu barbaada. Waaqayyo nama
cubbuu isaa dhokfatutti hin gamadu; namni akkasii Waaqayyo
biraa fayyina hin argatu(Fak.28:13)
UUmama 3: 12-13 Addaam himachuu dhiisee Hewaanitti quba qabuun
isaa Jannata keessaa isa baase
18
1Samu’el 15:13-18; 24-25 saa’ol cubbuu isaa dhokfachuu yaalee
abaaramaa ta’e
Faars.32:3-5
‘ani cubbuu koo himadhee jennaan Waaqayyo anaaf
dhiise jedha Daawit
Fakkenya 28:13 Cubbuu isaa kan dhokfatu fayyummaa hin argatu
Erm. 2:22-23 Waaqayyo maaliif himachuu dhiiftanii dhoksituu jedhee
saba isaa komate
Maat. 23:25-28 Yasuus Warra Fariisotaa qulqulloota of fakkeessanitti
dheekame
Lewwoota 26 :39-42; 1Mootota 8:47-49; Far51:1-5,10; Erm 3:12-
13;Dan 9:20-23; Luq 15:18-24; 1 yoh 1:8-10
3. Cubbuu irraa deebi’uu (conversion) (2Xim. 2:19): Karaa
cubbuu fi jireenya cubbuu irraa gara Kiristoositti deebi’uudhaan,
karaa jireenyaa haaraa jalqabuun qalbii diddiirannaa keenya
dhugaa fi fiixaan bahaa godha. Kana jechuun garuu, deebinee
yakkuu hin dandeenyu
jechuu miti. Garuu dhugaadhaan
Waaqayyoof hojjechuuf akkasumas cubbuu irraa deebi’uuf
barbaaduu keenya kan agarsiisuudha malee.
Erm 7: 3-7; 26:13 karaa keessan sirreeffadhaa
Maat. 3:6-10 Cubbuu himachuun qofaan ga’aa akka hin taanee fi
ija
godhachuun akka barbaachisu
HoE 26:20 qalbii diddiiratanii irraa deebi’uu
Gal. 5:22-23
Filip. 1:11
.4.2.
Nuiti Ayyaana Waaqayyootiin Karaa Amantii Fayyine
Fayinni wanta nuti hojii keenyaan arganne miti. Kana jechuudhaan garuu
nuti fayina keenya keessatti ga'ee tokko illee hin qabnu jechuu miti. Nus
taanee Waaqayyo fayina keenya keessatti qooda qabna. Haa ta'u iyyuu
malee garuu, shoora isa guddaa Waaqayyotu haasa'e.
Ga’ee Waaqayyoo: Fayyina nuuf kenne. Inni Karaa fayyinaa, Ilma isaa
Yasuus Kiristoosiin, nuuf erge. Yasuus immoo bakka keenya du'uudhaan
gatii cubbuun nutti fidu hundaa baase. Isa irraa kan ka'e cubbamoonni
amma fayyina Waaqayyo kennu argaachuu ni danda'u.
Ga’ee Keenya: Nus immoo amantiidhaan harkaa fudhachuun ga'ee qabna.
Amantii akkamii?
19
Nuti Yasuu Kiristoositti amantiidhaan fayyine. Kunis
Wangeela
Kiristoosiin amannee simachuudhaan jechuu dha. Marq.1:5
Amantiin itti walii galuu fi irratti of gatuu of keessaa qaba. ‘Waan kun
akkas’
isa
jedhutti walii
galuu qofaan amantii
hin
jedhamu.
Fakkeenyaaf:
‘Waaqayyo danda’aa dha’ yaada jedhutti waliif galuu
otuu hin ta’in, hala rakkisaa keessa dhaabatanii Waaqayyo haalicha
dabarsuu akka danda’u fudhachuutu amantii dha.
Fkn. Ayyana Fannoo fi du’aa Ka’uu Yasuus biyya guutuutu
ayyanefata. Garuu biyyi keenya guutummaatti Yasuusiin qaba?
Namoonni baay’een Yasuus karaa fayyinaa akka ta’e utuu beekanii
garuu hin fayyan (Yaaq.2:19).
Abdii fayyina ofii hojii ofii irra utuu hin ta’in, hojii araarsuu Isaa irra
ta’uu beekanii, Gooftaa Yasuus irraa ija kaa’achuun ammantiidhaan
fayyuu jedhama.
.4.3.
Nuti Hojiidhaaf Fayyine
Nuti akka hojii gaarii hojjechuu dandeenyuuf fayyifamne. Kanaafuu, erga
fayyinee booda, wanti akka hojjennuuf nurraa barbaadamu ni jira. Innis hojii
gaarii dha. Hojii gaariin kan nuti ittiin fayyine otuu hin ta’in, kan erga
fayyinee booda fayyuu keenya mulísuuf hojjennu dha.
Yaada kana sirriitti hubachhuuf, mee luqqisiiwwan Macaafa Qulqulluu kanatti
aananii dhiyaatan qayyabadhu: Maat 5:16; HoE. 9:36; 2 Qor 9:8; Qol 1:10;
2 Tes 2:17; 1 Xim 2:10; 5:10; 5:25; 6:18; 2 Tim 2:21; 3:17; Titos 2:7;
2:14; 3:1; 3:8; 3:14; Ibr. 10:24; 13:21; 1 Phex 2:12
20
BARUMSA 1FFAA. SEENAA UUMAMA
Waaqayyo Inni nuti Waaqeffannu Isa waan hunumaa uume dha. Uume
yeroo jennu, waan hin jirre tokko gara jiraachuutti fide jechuu keenya.
Waanta hin jirree fi duwwaa ta’e irratti dubbatee, wanta jiruu fi guutuu ta’e
tokko mul’ise jechuu keenya.
Jechi uumuu jedhamee Macaafa Qulqulluu keessatti hiikame, jecha Afaan
Ibiraayisxii,
‘Bara’
jedhu irraa dhufe. Kana jechuun waan hin jirree
jiraachisuu yaad-rimee (concept) jedhu of keessaa qaba.
Jechi kun Waaqayyo qofaaf jecha fayyadu dha. Sabani isaa wanta namni
hojjetu hunumtuu waanta jiru irraa ka’ee, waan jiru tokko bifa tokko irraa
bifa biraatti geddaruu waan ta’eef in uume jechuu hin dandeenyu.
Fakkeenyaaf, Namni Waraqaa muka irraa hojjete. Kana jechuun uumama isa
tokkotti fayyadamee wanta biraa tokko tolche malee waan hin jirre irraa
waraqaa uume miti. Kanaaf Waraqaa hojjechuun namaa, uumuu isa
Waaqayyo raawwatee wajjin wal bira qabamuu hin danda’u.
Seera Uumamaa 1:1-2:4 dubbisi. Akka kutaa kana keessaa dubbifnutti,
Waaqayyo guyyoota1 ja’a keessatti wantoota nuti hara’a arginu fi hin argine,
wantoota nuti beeknuu fi hin beekne, wantoota nuti bira hin ga’in jirruu
baay’ee illee uume ykn jiraachise (brought to existance)!
Tartiibni
inni
ittiin waantoota hunumaa kana uumes kan ogummaa fi
beekumsa dinqisiisaan guute dha. Isa keessatti Waaqummaan isaa, jabinni
isaa, dandeettiin isaa, akkasumas guddinni isaa mul’ateera. Mee tartiiba
uumamaa akkaataa salphaatti haa ilaallu.
Guyyaa tokkoffaa (uum.1:1-5)
Bantii Waaqaa tii fi lafa (heavens and the earth) uume
Dukkana fi Ifaa (halkanii fi Guyyaa) uume. “Ifni haa ta’u!” jedhee.
Guyyaa lammaffaa (1:6-8)
1 Beektonni tokko tokko isa guyyaa jedhamee barreeffame kana jaarraa baay’ee ta’uu akka danda’utti dubbatu.
21
Bantii
akka
waciitii
gombifame
tokko
uume
[firmament(eng)/Xefer(Amah.]. Bantii akka Waciitii gombifame kana
‘Waaqa’(SKY) jedhee moggaase
Bishaanota ‘Waaqaa’ gadii fi isa olii addaan qoode
Guyyaa sadaffaa (1:9-13)
Bishaanota bantii akka waciitii gombifame kana jala jiran walitti akka
qabaman abboome. Lafti gogaanisa akka mul’atu godhe. Bishaan
walitti qabameen ‘Galaana’ jedhee, lafa isa gogaadhaan immoo ‘Lafa’
jedhe moggaase.
Lafa irratti biqiloonni gargaraa akka qomoo qomoo isaanitti akka
biqilaniif abboome.
Guyyaa afraffaa (1:14-19)
Guyyaa fi halkan gargar haa baasaniif ibsoota bantii waaqaa keessatti
sagalee isaatiin uume. Isaanis: Aduu, ji’aa fi urjoota. Ibsoota kanas
lafa irratti akka ibsaniif wantii waaqaa keessa kaa’e.
Guyaa Shanaffaa (1:20-23)
Lubbu qabeeyyii bishaan keessa jiraatan akkasumas
simbirrootaa fi allaattota qilleensa keessa balali’an uume. Isaanis akka
baay’ataniif eebbise.
Guyyaa Ja’affaa (1:24-31)
Lubbu qabeeyyii lafarra jiraatan (horii qe’ee, bineensa lafaa, wantootal
lafa irra munyuuqan hundumaa) uume.
Dhuma irrattis nama uume.
o Akka bifaa isaa fi fakkeenya ofii isaatti uume.
o Dhiiraa fi dubartii godhee isaan uume.
o Mootummaa haa qabaataniif isaan uume.
o Isas in eebbise
Bifa Waaqayyoo yeroo jennu, Waaqayyotu adiidha ykn
gurraacha jechuu utuu hin taane, akka amala isaatti akka
ta’e barra. Fakkeenyaaf: Waaqayyo Mootii/bitaa waan
hunumaa ti. Inni ogummaa, dandeettii, tokkummas of
keessaa qaba. Nama uume kanas ofiin yoo qixxeesuudhaa
baate illee uumama irratti mootummaa akka inni qabaatu
godhee, ogummaa akka qabaatu godhee, dandeettii
kenneefii, tokkummaa-walii wajjin jiraachuu akka danda’u
godhee isa uume.
22
Egaa kana irraa kan nuti arginu: Waaqayyo namoota
ofitti aansee adda godhee uume. Akka uumama warra
kaanittis
‘ta’aa’ jedhuu otuu hin taane, harka isaatiin
biyyoo lafaa irraa tolchee hafuura jiraataa itti baafate.
(uum. 2:7-8; 15-25)
Guyyaa Torbaffaa (2:1-3)
Waaqayyo hojii hojjete hundumaa raawwatee in boqote.
Guyyaa torbaffaa sanas in eebbise in qulqulleesses. Waaqayyo Guyyaa
boqonnaa namootaaf
kennuudhaan akka
isaan
isa
fakkaatan
godheera. (Seera Bahuu 20:8-11)
Barumsa Uumaa kana irraa har’aaf maal barruu dandeenya?
Waaqayyo uumaa waan hundumaa ti. Kana jechuun immoo waan hin
jiru jedhamuu fi duwwaa dha jedhamu irratti hojjetee miidhagsuu ni
danda’a. Kanaafu, haaluma hin fakkaanne keessattillee Waaqayyoon
amanachuun ogummaa dha.
Waaqayyo otuu ibsoota hin uumin (G4) ifa uumuun isaa (G2)
dandeettii diqisiisaa qabaachuu isaa nutti agarsiisa. Wanti namaaf hin
danda’amne Waaqayyoof ni danda’ama.
Waaqayyo otuu nama hin uumin dura wantoota namaaf barbaachisan
uume. Har’as jireenya keenyaaf waan barbaachisu Waaqayyo duraan
dursee qopheessera. Waaqayyo waa’ee wantoota namoonni
irra
jiraatanii fi ittiin jiraatanii, waan isaan nyaataniifis yaadee waan tureef
dursee uume; in eebbiseefis. (1:29)
23
BARUMSA 2FFAA. KUFAATII NAMAA
Waaqayyo yeroo nama uume, qulqullootaa fi qajeelota godhee uume.
Lalaba.7:29. Waaqayyo nama uume kana callisee irra lafaarra bakkuma
tokko hin buufne. Garuu biyya gara ba’a biiftuutti keessaa Edenitti iddoo
dhaabaa adda ta’e tokko qopheesseefii achi keessa kaa’e. Iddoon kun irruma
lafaa yoo ta’e iyyuu, jireenya isaaniif akka mijatutti kan adda baafamee
harka Waaqayyootiin namaaf qophaa’e ture.
Caalaadhumatti
immoo
gammachuun jireenya isaanii guutuu haa ta’uuf jedhee Waaqayyo yeroo
yerootti dhaqee isaan daawwata ture.(uum.3:8-9). Inni isaaniif jaalalaa fi
kabajaa guddaa waan qabuuf akka michuu amanamaatti dhaqee isaan
haasofsiisa ture.
Waaqayyo inni nama jaallatuu fi kabaju kun namootnis fedha isaanitiin akka
isaan isa jaallatanii
fi kabajan irraa barbaada. Yoo humna hundumaa
qabaate
illee Inni namootni
fedha isaaniitiin galeefii akka isaan Isa
Waaqessan, jaallatanii
fi kabajan irraa barbaada. Kanaaf
jedhee inni
namootaaf dandeettii waan filatan gochuu isaaniif kenne. Dandeettii sanaa
wajjin immoo abboommiis isaaniif kenneera. Abboomichi kan Waaqayyo isa
isaan uumee fi isa isaan jaallatuu yoo ta’e illee, namoonni yoo fedhan eegu.
Waaqayyo akka isaan wallaalummaan homaa hin murteessineef jedhee
immoo yoo isaaf abboomamuu didan maal akka ta’an isaanitti himee ture.
“Gaafa kanattii nyaattan du’a in duutu”jedhee. Abboommii Gooftaa eeguun
mallattoo jaalalaa ti.
Gooftaan Yasuus yoo ana jaallaan abbomota koo in eegdu jedheera.
Yoh.14:15.
Guyaa tokko Hewaan Bofa (isa meeshaa Seexanaa ta’ee dhufee) wajjin
haasaa jalqabde. (Uum.3:1-5). Hammuma isheen gurra ishee laatteefitti
Seexanichi immoo yaada isaa isa hamaa garaa isheetti facaase. Sanyii
hamaa waan tureef akka isheen abboommii Waaqayyoo tuffattuuf sababii
ta’eef.
[Har’uma iyyoo seexanni mirga harka keenya qabee cubbuu nu
hojjechiisuu hin qabu. Haa ta’u iyyuu malee iddoodhuma jiruu sagalee
isaa dhageesisuu ni danda’a. Yoo nuti sagalee isaa dhageenyee isaa
24
wajjin haasaa jalqabnef, affeerrii nuti goonuufiin yaada isaa nu irratti
raawwachuu irraa duuba hin deebi’u. Dubbii Waaqayyoo Seexanaaf
karaa hin kenninaa jedha. (Efesoon 4:27).]
Seexannis yeroo itti dubbate dubbiin isaa dhugaadhaan haguugamee waan
dhufeef gowwoomsaa hin fakkaatu ture. “Hin duutan; isin ija mukichaa
irraa yeroo nyaattan
iji
keessan akka banamu, hamaa
fi
gaarii
beekuudhaanis akka Waaqayyoo akka isin taatan, Waaqayyo in beeka”
jedhe(Lak.4-5). Hewaan ergasii booda Sagalee kanaa dura Waaqayyo itti
dubbatte dagattee isa kan bofaa irratti yaaduu jalqabde.
[Namni waanuma inni jireenya isaa keessatti iddoo fi yeroo kennuuftu
jireenya isaa bita.]
Kana boodas mukichi inni Waaqayyo, “Ija isaa hin nyaatinaa” ittiin
jedhe ishee gojomaasisuu jalqabe.
Kajeellaan hamaan erga iddoo ga’ee cubbuu in dhala; cubbuunis erga
raawwatamee du’a in dhala. Yaaqoob 1:15
Hewaan
ija
muichaa
irra
deebitee
ilaaltein
hawwitekuttee
nyaatteAbbaa manaa isheefis in kennite. Isaan kana booda qullaa ta’uu
isaanii of argan. Ulfinni Waaqayyoo irraa godaane.
[Sossobbaan diinaa yeroo hundumaa qullaatti nama hambisuuf malee
gaarummaaf miti. Namni dubii Waaqayyoo garaa isaa keessatti
qabatee yoo itti yaade garuu gowwoomsaa diinaa kana mo’uu ni
danda’a.]
Cubbuun seera
irra daddarbuu dha.(1Yoh.3:4). Egaa namoonni kun
abboommii Waaqayyoo erga darbanii jechuunis cubbuutti erga kufanii booda
jireenya isaaniirra wantoota baay’eetu ga’e.
1. Qullaa ta’an (Ayyaana Waaqayyootu irraa sokke; qofaatti hafan)
2. Walii isaanii baqatan (yaadadhu: yeroo sana dhalli namaa isaanuma
lamaan qofaatu ture; isaan immoo abbaa manaa fi haadha manaa
dha).
3. Baala harbuu hulluuqsanii qullaa ittiin dhokfachuu yaadan (uumamaa
biraa irrattis dhibee uumuu jalqban; Ayyaana bara baraan isaan
golguuf gahu gatanii, baala harbuu sa’atii tokko booda harca’u ofitti
qabatan)
4. Waaqayyoo isaanii (isa isaan uume,isa iddoo jireenyaa gaarii kenneef,
isa jaalalaan isaa daawwachuu dhufu) baqatan.
25
a. Waaqayyo namicha waamee, “eessa jirta?” jedheen. Waaqayyo
akka inni iddoo ulfina isaa gad dhiise hubachuusuuf; qalbii
diddiirachuu danda’a yoo ta’e carraa laachuufiif kana isa gaafate.
Karaan cubbuu ofii beekanii himachuu karaa Waaqayyotti
deebi’uu ti. Jarri lachuu garuu walii fi uumama hammeessuu
irraa kan hafe yaadni qalbii diddiirrannaa isaan keessa hin jiru
ture. [Nuti iddoo dhadhabnee jirrutti dhufee Waaqayyo ‘Eeessa
jirta? Maal hojetta?’ uoo nuun jedhe maal jennee deebifnaa?
b. Addaam yeroo Waaqayyo isa waame, “nan dhokadhe” jedheen.
–Namni eessatti Waaqayyoon dhokataa? (9-10)
5. Cubbuun abarsa gotottee itti fidde—Waaqayyo isaan abaare. Cubbuu
isaan hojjetan irraa kan ka’e dhaloonni isaan irraa dhufe hundinuu
abaarsaa fi du’a dhaale. [Nuti har’a dhaloota nu teellaa dhufu maal
dhaalchifna---Eebba moo abaarsa?]
6. Iddoo Waaqayyo kenneefii turee gad baafamuu. Lafa eebbifamaadhaa
gad bahuu qofa otuu hin taane, lafa qorattii fi kosorruu akka biqilchutti
abaarametti gad bahuu jireenya namoota kanaa hadhaa’aa hin godhin
hin hafne.
Akkasitti namoonni jalqabaa, Addaamii fi Hewaan, sera Waaqayyoo irra
daddarbuudhaan cubbuutti kufan.
Har’a hoo nuuf cubbuun maal inni?
Waaqayyo nuun immoo maal hin godhinaa nuun jedha? Seexanni waa’ee
maalii nutti asaasaa? Cuubbuun seera malee jiraachuu dha.
o Ammuma iyyoo dubbii Waaqayyoo irratti hammaachuun cubbuu nama
ajjeesudha. Cubbuun immoo namaa nama dhabsiisa. Isa.48:18.
o Waaqayyo irratti amantii dhabuun cubbuu dha (Rom.14:23; 2Ximo.3:5;
2Teselon.2:12)
o Dhibaa’ummaan iddoo ulfina Waaqayyootii nama baasisa (Mul’ata 3:15)
Waa’ee cubbuu Dubiin Waaqayyoo maal jedhaa?
- hundumatu yaakke. Rom.3:23;
26
- Beenyaan nama cubbuu hojjetuuf kennamu du’a (Rom6:23; Efe.2:1-3)
- Namni Karaa Yasuus Kiristoositti amanuu cubuu isaattii qullaa’ee
qajeelaa ta’a. Rom3:19
- Dhiigni Yasuus cubbuu hundattii nama qulleess 1Yoh.1:7)
- Nuti Cubbamoota ta’uu keenya beeknee gaabbiidhaan Waaqayyooti
himachuu 1Yoh.18-10
- Cubbuu irraa deebi’u—cubbuu itti fufuu dhiisuu (1Yoh.3:---)
27
BARSIISA 3FFAA. WAA’EE WAAQAYYO
.1. WAAQAYYO EENYU?
Uumaa, Gooftaa, Danda’aa waan hundumaa, jiraataa barabaraa, kan hin
geddaramne…
.2. WAAQAYYO JIRAACHUU ISAA ATTAMITTI BEEKNAA?
1. Waaqayyo Uumama keessaan of beeksiseera?
Uumamni jiru marti uumaan jiraachuu isaa hima. Sababni
isaa wanti
hojjetame tokko yeroo hundumaa waan isa hojjete of duubaa qabaata waan
ta’eef. Akkuma kana uumamni uumamee lafa kana irra jiru martis kan isa
uumee fi akka inni amma jirutti akka jiraatu godhe tokko jiraachuu isaa
ofuma isaa odeesse.
Rom.1:19-23;
Keessa deebii 4:19 isaan kana Waaqayyotu uume
Qol.1:16-17 wanti hundumtuu isaan uumame. Uumama yeroo jennu
wantoota uumaman jechuu keenya akka ta’e isaanis warra waan hin jirre
irraa jiraachifaman jechuu dha.
Iyyob 12:7-25 uumamni Waa’ee Waaqayyoo dhugaa bahu
2. Qalbii (Garaa keenyaan) keenyaan beekna.
Keessi namummaa namaa inni Waaqayyo uume (Far.139:13) Seera
Waaqayyoo beeka. Kana irraa kana ka’e, namni hundumtuu uumama isaatiin
wanta Waaqayyon gammachiisu qalbii isaa keessatti beeka; yoodhuma isaaf
abboomamee jiraachuun isa rakkise iyyuu. Yoo isa kamiin akka waaqeffatan
wallaalan
iyyuu, namoonni hundumtuu ofii
isaanii keessaa fedhaa fi
barbaacha waaqeffannaa qabu.
Rom.2:12-15
Yeroo tokko barsiisaa ‘Waaqayyo hin jiru’ jedhee barsiisu tokkotu, Gabatee
gurraacha “WAAQAYYO HIN JIRU! HIN JIRU! HIN JIRU!...’ jedhee gutnaan
barataan isaa tokko aaree, “Barsiisaa! Tokko hin jiru jettee barreesiteetta.
Gabatee gurraacha kanaan guutuun kee immoo maal jechuu dhaa?” jedhee
gaafate. Barsiisichi garuu, “Eeyyee Waaqayyo hin jiru. Garuu akkas jedhee
barreessee gara keessanitti yeroon deebi’u qalbiin koo immoo, INNOO
28
JIRA’naan jedha”. Egaa sammuu koo kana amansiisuufan hamma kana
barreesse.” Jedhe jedhama.
3. Karaa gurguddaa ittiin namootatti dubbate keessaa inni guddaan
kundumaa karaaa Yasuus Kiristoos
Macaafni Qulqulluun ‘Waaqayyyoon namni arge tokko illee hin jitu ilma isaa
isa bobaa isaa jalaa bahee dhufe
irraa kan hafe’
jedha.(Yoh.1:18).
Waaqayyo jalqaba uumamamaatii jalqabee karaa garagaraa dubbachaa ture.
Bara gara dhumaatti garuu Karaa Yasuus Kiristoos ilma isaa nitti dubbate
(Ibr.1:1-3).
Yoh.1:14
Yoh.1:17-18
Luqa. 10:22 ”…isa ilmi itti mul’ise malee abbaa kan beekuu danda’u
hin jiru”
Yoh.17:26
Yasuus, “siin itti beksiseera, ammas ittan beeksisa…”
jedhe.
Yoh.8:38 Waanan Abaakoo biraa arge isinitti himeera
Yoh.12:49
4. Karaa Macaafa Qulqulluu fi dubbii Waaqayyoo
Macaafni Qulqulluun jalqabaa amma dhumaatti Waa’ee Waaqayyo isa jiruu
dubbata. Waa’ee jiraachu Waaqayyoo shakkii waan hin qabneef Macaafni
kun Hojii isaa irraa jalqabee seenessa.
Faar. 53:1 Macaafichumtuu, “Gowwaan Waaqayyo hin jiru jedha”
jedheera.
Bahuu 3:14 “Ani isa jiraataa dha. Ati immoo saba Isiraa’eliin ‘Inni
jiraataanisinitti ana ergeera in jetta’”
Ermiyas 10:10 Inni Waaqa isa jiraataa dha.
5. Karaa Hafuura Qulqulluu
Hafuurri Qulqulluun jiraachuu Waaqayyoo dhugaa nuuf baha.Yasuus Waa’ee
Waaqayyoo dubbatee mul’iseera. Hafuurri Qulqulluun immoo Waa’ee Yasuus
Kiristoos dhugaa baha.
Yoh. 16:13-15
Yoh.7: 16-18;
29
Yho.14:26 Wanti Yasuus barsiise Hafuurichi immoo yaadachiisa. Gara
dhugaa hundumaattis geessa.
1Qoro.2:10-13
1Yoh.2:20;27
6. Karaa Kadhannaa
Kadhannaa Waaqayyoo wajjin duddubachuu dha. Namni amanee
kadhatu tokko deebii Kadhaa isaatiin jiraachuu Waaqayyoo ofiifis ta’ee
namootatti agarsiisuu dhanda.
Bara Eliyaas keessa namoonni Isiraa’el Waaqolii namoonni naannoo
isaanii jiran Waaqeffatanitti goranii Waaqayyoon isa dhugaatti dudda
gatanii turan. Isatti dudda gatuu isanii irraa kana ka’e, waaqolii biroos
of irratti moosisuu isaanii
irraa kan ka’e Waaqayyoon isa dhugaa
wallaalanii turan. Inni sababii akka waaqolii warra kaanii ijaan hin
mul’anneef akka hin jirretti lakkaa’anii tura. Eliyaas garuu Iddoo arsaa
ijaaree sabicha duratti Waaqayyoon kadhuchuu isaatiin Inni jiraataa
akka ta’ee fi Waaqolii biroon kan wal bira hin qabamne ta’uu isaa
mirkaneeffachiisee ture. 1Moot. 18:36-39
Mee Ati/isin guyyaa kadhattanii Waaqayyo biraa deebii argattanii
beektan yaadadhaa. Gartuu keessanittis himaa.
7. Karaa Waldaa Kiristaanaa
Waldaan Kiristaanaa
tokkummaa namoota
dhiiga
Kiristoosiin
bitamaniti. Isheen tokkumma namoota bifa, qomoo, afaan, adaa
gargaraa irraa dhuganii ti. Garuu sababii dhiiga Kiristoosiin dhiqatanii
qullaa’aniif miseensota tokkummaa kanaa ta’u. Mul.5:10.
Tokkummaan kun kan isheen lafa irra jirt, Waaqayyoon sabaa fi
qomoo hundumaatti labsuuf. Karaa ishee biyyi lafaa guutummaatti
jiraachuu Waaqayyoo qofa otuu hin ta’in fayyisuu fi hojii
isaa isa
dinqisiisaas dhaga’u.
Egaa barumsa kana irraa wanti nuti barannu inni guddaan:
Waaqayyo jira. Waaqayyo inni jiraataa ta’e kun immoo kara
garagaraa
namootaatti
of mul’iseera.
Namoonni
jiraachuu
30
Waaqayyoo beekuun hin danda’mu waan ta’eef itti gaafatamomotta
akka hin taanetti of lakkaa’an ykn immoo waaqolii gargaraatti goran
Sababii qabaachuu hin danda’an. Nuti warri Kiristoositti amannes
dhugaa kana namoota hubachiisuuf lafa kana irra jiraataa jiraachuu
keenya hubachuun barbaachisaa dha.
.3. WAAQAYYOON MAALTU ADDA GODHA?
Namoonni baay’een waaqni jira jedhanii amanu. ‘Garuu isa kama akka ta’e
beekuun hin danda’amu’ jedhu. Sababni isaa immoo adunyaa keenya irra
amantaa baay’eetu
jira. Kanumaan walqabatee waaqolii
baay’eetu
waaqeffama. Kun immoo namootni tokko tokko, “Isa kamtu dhugaa ta’uu
danda’a?” jedhanii akka gaafatan godha. Waaqayyoon isa dhugaa waaqolii fi
uumama biraattii maaltu adda isa godhaa? Mata duree kana jalatti amaloota
Waaqayyo inni dhugaan qabaatu kan nutti agarsiisan muraasa ilaalla.
Waaqoliin amala kan guutanii qaban akka waaqa dhugaatti fudhatamuu
danda’u. Haa ta’u iyyuu malee waaqa tokkicha isa nuti waaqeffannu qofaatu
ulaagaa kana guutee argamuu danda’a. Kunis Waaqayyo isa tokkicha
waaqolii biraattii adda baasa.
1. Waaqayyo uumaa dha.
Ummuu jechuun wanta hin jirre tokko jiraachuusuu dha. Umuu jechuun
akkuma barumsa tokkoffaa fi lammaffa keessatti ibsametti waan hin jirre
tokko gara jiraachuutti fiduu dha (bringing non-existant to existance). Kana
jechuun immoo wanta jiru bifa biraatti geddaranii waa hojjechuu qofa kan
ibsu miti. Garuu homaa irraa waa argamsiisuu dha.
Keessa Debii 32:6 Waaqayyo isa nuun uume.
Isa.40:28
Waaqayyolii biraan, seexanni fi namni illee (qulqullootas dabalatee) kana
gochuu hin danda’an.
2. Waaqa barabaraa ti.
Kana jechuun jalqabaa fi dhuma hin qabu jechuu dha. Yaada kana
hubachuuf sarara
lakkoofsaa haa yaadannu. Sararri
lakkoofsa (gama
lachuun xiyya qaba; kana jechuun immoo gar negeetiviittis ta’ee gara
pozetiiviitti dhuma hin qabu jechuu dha).
31
Barru Waaqayyoos akkuma knana. Inni barri jireenya isaa jalqabaa fi dhuma
hin qabu. Uum. 21:33 Abrhama Maqaa Waaqayyo waammate. Waaqa isaa
kana kan inni ittii adda baase Isa barabaraa ta’uu isaa agarsiisuun. Kana
jechuun iddoon aarsaa Abriham bara kam keessatti iyyuu kan isa jalqaba
hojjetameefitti jechuu dha.
Waaqayyo duwwaatu Waaqa barabaraati. Uumamni kan biraan kamuu
jalqaba qaba. Ergamoota Waaqayyoos yoo ta’an, yeroo ta’e tokkotti kan
uumamani dha. Seexannis isaan keessa tokko ture. Umamni ijaan argamuu
fi hin argamne martuu jalqaba qabu. Yeroo itti darbanis qabu. Waaqayyo
Inni tokkichi garuu barabaraan jiraata.
Keessa Deebii 32: 37-40 Ani Waaqa barabaraa ti.
Neh.9:5 Inni isa barabaraa hamma barabraatti jiraatu dha.
Faar. 102:24-27
Fak.8:23 Ani jalqaba bara durii duriituui.(Yasuus)
Isa.57:15 Inni barabaraan jiraatu
1Xim.1:17; Mootii barabaraa
Mul.1:4 isa ture isa jiru isa bar baraan jiraatu (Yasuus)
3. Kan hin geddaramne
Wanti uumame hundinuu yeroo fi haalaan ni geddarama. Inni har’a
haaraa bor
immoo ni moofa’a.
Inni har’a beekamaa bor ni
irraanfatama. Inni har’a jiru bor ni dhabama. Inni h ara’a mootii ta’e
bor ni kufa. Kanaafuu amalli,
jireenyi,
fi adeemsi uumamaa ni
jijjiirama. Waaqayyo garuu isa barabaraan otuu hin jijjiiramin hafee
jiraatu dha.
1Ximo.6:15-16
Milk. 3:16
Yaaq.1:17
4. Hundumaa kan danda’u
Hiiki jecha ‘waan hundumaa’ jedhu kanaa bal’ina isaa irraa kan ka’e,
yeroo baay’ee hubachuun isaa illee nama rakkisa. Namni waan tokko
yoo danda’e, waan hin dandeenye immoo baay’ee qabaata. Maashiniin
waan tokko hojjechuu danda’u waan biraa immoo hin danda’u. egaa
uumamni hunduu humnii
fi dandeettiin
isaa daangeffamaa dha.
32
Seexanni waan hundumaa kan danda’u of fakkeessuuf yaala. Garuu
immoo hin danda’u. Waaqayyo inni tokkichi garuu, ulaagaa kana
guutuudhaan Waaqolii hundumaa caalee barabaraan jiraata.
Uum. 17:1; 18:14
Iyyo.14:2
Isa.26:4
Erm.28:2
Erm.32:15-17
Mul.19:6
5. Yeroo tokkichatti iddoo hundumaatti argama
Uumamani kamuu yeroo fi iddoodhaan daangefamaa dha.Wanta asitti
arginu yeroodhuma sanatti isumaa immoo iddoo biraatti arguu hin
dandeenyu.
Seexannis
ta’ee
ergamoonni Waaqa
akkasumas
qulqulloonni si’a tokko bakka mara jiraachuu hin danda’an.
Seexanni tokkichi si’a tokkichatti bakka maratti hin argamu. Garuu
seexanni tokko asitti hojjeta yoo ta’e, seexanumti akka isaa kan biraan
immoo
amala
sanaan
bakka
biraatti
hojjechuu
danda’a
malee.Ergamoota Waaqayyoos yoo ta’an, saffisaan bakka tokkoo
ka’anni bakka itti ergaman biraa dhaquu danda’u malee bakka maratti
ofumaa mul’achuu hin danda’an. Kanaafuu ulaagaa waaqayummaa
guutuu hin danda’an. Waaqayyo garuu si’a
tokkicha bakka
hundumaatti ergaan takkaa argamee hojjechuu waan danda’uuf warra
waaqolii jedhaman hunumaa olitti Waaqayyo ta’ee jiraata.
Uuma.28:16
1Moot.8:27
Faar.139:7-12
Erm.23:23-24
HoE 17:24,27-78
6. Hundumaa kan beeku
Hundumaa beekuun amaloota Waaqayyoon adda taasisan keessaa
tokko. Isa ammaa fi isa kaleessaa, isa dhuffu fi isa ganaa ta’u, isa lafa
irraa fi isa lafa jalaa, isa qaaqa irraa fi isa galaana keessaa Inni wal-
qixxeessee beeka. Kanaafuu, beekumsi Isaa daangaa yeroo, iddoo fi
haalaa hin qabu. Kunis, Waaqayyummaa isaa adda godha.
33
1Seena.28:9
Faar.2:3
Rom.11:33
Ibr.4:13 --
.4. AMALOOTA WAAQAYYOO (GOD’S ATTRIBUTES)
Waaqayyo amaloota namoota dhaalchisuu fi kan qofaa isaa qabatee jiraatu
qaba. Amaloota Waaqayyo qabu kan inni namoonnis akka isaan qabaatan
barbaadu keessaa muraasa mata duree kana jalatti qayyabanna.
1. Waaqayyo Qulqulluu dha.
Qulqulluu jechuun kan adda bahe, wanta hamaa ykn xuraa’aa wajjin
tasumaa makata kan hin qabne; Safuu fi sansaka guutu ta’e (moral and
ethical perfection ) kan qabu jechuu dha. Waaqayyummaa Waaqayyoo
ilaalchisee, macaafni qulqulluun akkas jedha:
Bahuu 15:11 Waaqayyo lii
keessaa kan akka kee eenyu? Yaa
Waaqayyo, kan akka kee surraa qulqullummaa qabu eenyu? Kan
akka kee hojii guddaa fi sodaachisaa hojjetu, wanta dinqisiisaas
godhu eenyu?
Lewwoota
11:44-45:Ani Waaqayyo
gooftaa
keessan;
ani
qulqul luu waanan ta'eef, is in is of qulleessaa, qulqul lootas
ta'aa! Umama lafa
irra munyuuqan kanaan namummaa
keessan hin xureessinaa! Ani Waaqayyo isa gooftaa is inii f
ta'uudhaaf biyya Gibxii
is in baasee dha; kanaaf
ani
qulqul luu akkuman ta'e, isinis immoo qulqulloota ta'aa!
Lewwoota 19:2 Guutumm aa wa ldaa
Israa'eli tti
dubbadhu!
Isaaniin,`Waaqayyo akkana jedha:- Ani Waaqayyo gooftaan
keessan qulqull uu akkuman ta'e
isinis
immoo qulquIloota
ta'aa!
Lawwoota 20:26 Ani Waaqayyo qulqulluu waanan ta'eef, isin kan
koo akka taatanit ti saba warra kaanitti i addaan waanan
is in baaseef, is in is immoo qulqulloota ta'aa!
34
Keessa Deebii 32:3-4
Ani maqaa Waaqayyoo nan labsa, is inis
guddina Waaqayyo keenyaa beeksisaa! 4 Inni kattaa jabaa
dha, wanti inni godhus mudaa hin qabu, karaan isaa hundimms
qajeelaa dha, inni Waaqayyo amanamaa dha, jal’innis isa keessa
hin jiru, inni dhuga-qabeessaa fi qajeelaa dha.
Faarsaa 11:7 Waaqayyo qajeelaa dha, inni hojii qajeelaa in jaallata;
warri waan qajeelaa hojjetan fuula isaa arguuf jiru.
Hizq.39:25 Amma garuu Waaqayyo gooftaan, "Ani amma sanyii
Yaaqoob boojuudhaa nan deebisa, mana Israa'el hundumaafis nan
oo'a, maqaa koo isa qulqulluudhaafis nan hinaafa.
Maat 5:48 “Egaa abbaan keessan inni waaqa irraa mudaa malee
akkuma ta'e , isinis warra mudaa hin qabne ta'aa!" jedhe
Ibroota 1:8 Waa'ee ilmaa garuu, "Teessoon kee yaa Waaqayyo,
baraa hamma baraatti, uleen mootummaa kees ulee qajeelummaa
ti.
Egaa kutaalee kanneenii fi kan biroo keessattis, Macaafni Qulqulluun,
Waaqayyo qulqulluu [jalinaa fi cubbuutti kan adda bahe] akkuma ta’e
nutti dhugaa baha, nuunis
safartuu qulqullummaa Isaatti guddataa
akka deemnuuf karaa dubbii isaa waamicha nuuf godha.
2. Waaqayyo jaalala
Jaalalli Waaqayyoof amala isaa qofa otuu hin ta’in, eenyummaa isaa ti.
Inni ofii Isaa jaalala waan ta’eef, kana immoo isa irraa baruun akka nuti
of keessaa qabaachuu qabnu dubbiin Isaa nu abbooma.
1Yoh.4:7-8
Michoota ko! Jaa lal li kan Waaqayyo o waan
ta 'eef , ko ttaa wa l
in
jaa llannaa! Namni
jaa lla tu
hundinuu mucaa Waaqayyoo ti, Waaqayyoonis
in
beeka. 8 Waaqayyo jaalala waan ta'eef, namni hin
jaal latin, Waaqayyoon hin beekne.
Bahuu 34:5-7 Waaqayyo yommus duumessa keessaan gad
bu'ee achi
isa bira dhaabatee, maqaa ofii
isaas
"Waaqayyo isa jiraataa dha" jedhee in dhageessise.
6Gooftichi achumaan Musee dura darbee sagalee isaa
35
dhageessisee, "Ani Waaqayyo gooftichi, Waaqayyo isa
oo 'a-qabeessaa fi araara -qabeessa; aariitti suuta-
jedhaa dha; gaarummaan koo fi an ianamummaan
koo guddaa dha. 7Ani gaarummaa koo dhaloota
kumaatamaaf jabeessee kanan eeguu dha; yakka,
irra-daddarbaa, cubbuus namaaf nan dh ii sa ; haa
ta 'u iy yuu malee, isa yakkaa utuun hin adabin hin
dhii su; yakka abbootaa
immoo hamma dhaloota
sadi itt i, hamma afuriit tis harka ijoollee fi
ijoollee
ijoollee
isaani i
keessaa barbaadee nan adaba"
jedhe.
Keessa Deeb ii 7:7-8 Waaqayyo sababii ati saba lafa irraa
keessaa lakkoobsatti baay'attuuf si jaallate yookiis si
fo'ate miti, ati
saba lafa irraa keessaa lakkoobsatti
muraasa. 8 Waaqayyo garuu waan si jaallateef kakuu
abboota keetiif kakates waan eeguu barbaadeef, irree ja-
baadhaan mana .garbummaa keessaa, harka Fara'oon
mootii Gibxii jalaa si fure. 9 Egaa Waaqayyo gooftaan kee
Waaqayyoo dha, isa beeki! Inni Waaqayyo amanamaa
dha; inni warra isa jaallatanii abboommii isaa eeganiif
hamma dhaloota
kumaatti
kakuu
isaa
in eega,
gaarummaa isaas isaan in argisiisa.
Isaa 43: 3-4 Ani Waaqayyo gooftaan kee isa qulqul luu kan
Israa'el, ani fayyisaa kee ti; ani Gibxin furee keetii f,
Kuushi i fi Saabaas qooda kee nan kenna; 4 ati ana
duratt i gati-jabeessaa fi ulfina-qabeessa waan taateef,
waanan si jaalladhuufis qooda lubbuu keetii , saba warra
kaan dabarsee nan kenna;
Ermiyaas 31:3 Ammas Waaqayyo fagootti anatti mul'atee, saba
kanaan, "Ani
jaalala bara baraatiin si
jaalladheera;
kanaafan gaarummaa kootiin ofitti si dhi'eesse; 4 ani
deebisee sin
ijaara, atis
jabaattee
in dhaabatta;
yo mm us ya a dur be e Is ra a' el , dibbee kee fudhattee,
kaatee gammachuudhaan in sirbita.
36
Yohannis 3:
16 "Waaqayyo , akkasitt i
tokkicha
ilma isaa
hamma kennuufitti biyya lafaa jaa llate; kun immoo
isatt i kan amanu hundinuu jireenya bara baraa has
qabaatuuf malee, has baduuf miti! 17 Waaqayyo biyya
lafaatti farachiisuuf mit i, biyyi lafaa isaan has fayyuuf
ilma isaa biyya lafaatti erge malee.
Roomaa 5 :8
Waaqayyo garuu, utuma nuyi cubbamoota
taanee jir ruu, Kristos nuuf du'uu isaatiin hammam
akka nu jaa llate in arg isi isa. 9Kanaaf is amma nuyi
dhiiga isaa isa dhangala'een qajeelota erga taanee,
hammam caalaatti
isumaan
immoo dheekkamsa
Waaqayyoo jalaa ooluuf jir ra!
Egaa jaalal li Waaqayyoo kan inn i mul ’ate,
cubbamoota jaallachuudhaan, (Maat.5:44-45)
Karaa
fayyinaa
biyya
lafaat ii f
qopheessuun
(Yoh.3:16)
Ilma
isaa
tokkicha du’att i
dabarsee kennuun
(Ibr.12:6)
Titoos 3:5-6
Waaqayyo hojii nuyi qa jeelummaadhaan
hojjenneef utuu hin
ta' in, akka araara
isaati itt i
dhiqannaa
lammaffaa
dhalachuutiin,
haaressuu
Hafuura Qulqul luutii nis nu fayyise. 6Haf uuri chi s isa
inn i karaa Yasuus Kristos fayyisaa keenyaa arjum-
maadhaan nu irratt i dhangalaasee dha.
Waaqayyos amala isaa kana akka irraa barruu fi jireenya
keenya har’aa borii keessatti shaakalaa adeemnu barbaada.
(1Yoh.4:7-8). Nama jaalalatti
jiraatutu Waaqayyottis
jiraata.
Jaalalaan seera Waaqayyoo raawwanna waan ta’eef.
3. Waaqayyo Amanamaa dha
Amanamummaan Waaqayyoo kan inni bakkeetti baafame isa nan godha
jedhee dubbate mara raawwachuu isaatiin. Inni Waaqa kakuu/sagalee
isaa eeguu fi fiixaan baasu dha. Araara namootaaf godhuun, eegumsa
37
isaa
isa wal
irraa hin
cinneen,
jalala
isaa
isa barabaraatiin
amanamummaa namootaaf qabu mul’isa. Amanamummaa isaa irraa kan
ka’e:
Uumama 21:1-2 Waaqayyo akkuma abdachiisee ture, Saaraa
in yaadate; akkuma dubbates isheedhaaf in godhe.
2Erga Abrahaam dulloomee yeroo itti Waaqayyo, "Haati
manaa kee ilma in deessi" jedhee isatti dubbatee turetti,
Saaraan ulfooftee ilma in deesseef
Uumama 28:15
Kunoo, ani si i waj jinan jira,
iddoo at i
dhaqxu hundumaatti sin eega; biyya kana tt i si n
deeb isa, waan an i si tt i dubbadhe sii fan raawwadha
malee, si hin gatu!" jedhe.
Uumama 32: 10 Gaarummaani i fi amanamummaan at i ana
garb icha kee argisi if te kun hundinuu anatti
in
guddate; anoo yommuun ba 'e ul ee
koo kana
duwwaa qabadheen Yordaanos kana ce'e; am ma
garuu buufata lama guutuu nan ta 'e
2 Samu’el 7:14-15; 2 Seenaa 6:4-15; Nehm.9: 7-8;
Faarsaa 89:33-36 Garuu gaarummaa koo isa irraa hin deebisu,
amanamummaan koos kan sobaa hin ta'u. 34 Kakuu koo
hin cabsu, dubbii afaan koo keessaa ba'es hin diddiiru.
35 Ani takkaa qulqullummaa kootiin kakadheera, matumaa
Daawitin hin sossobu.
36`Sanyiin isaa, bara baraan in
jiraata, teessoon isaas hamma biiftuun fuula koo dura
jirtutti in tura.
1 Qoronxoos 10:13 ; 1Teselonqee 5:24
inni
isin waame
amamanamaadha.
4. Waaqayyo Araara qabeessa
Waaqayyo isa nama cubuu isaa irraa kan ka’e duuni isaaf ta’uuf
dhiifama godhee
jireenyatti
jiraachisu!
Inni araara
gochuutti beekamaa dha.
Bahuu 4:3
Faarfannaa 31: 10;
Faarfannaa 102: 8
38
Faarfannaa
Faaruu
Ermiyaas
3:22 Kan nuti
hin
badin Ar aarr i
Waaqayyoo baay ’ee waan ta ’eef
5. Waaqayyo qajeelaa dha
Ja l’ ina irraa kan fagaate. Kan hin sobne, kan fr iddi i hin
ja l’ ifne , hundumaafuu akka hoji i
isaatt i kan gati i
isaa kennuuf.
Inni karaa amala isaa wajj in wali if hin gall e hin hojjetu.
1Samu’el 2:3; Uumama 18: 25
Fuula namaa il aa lee wal caal ch isuun isa bi ra hin ji ru .
1Sam.16:7
Haboowwan Waaqayyoo(the Authorities of God)
1. waan hin jirre irraa wanta hundumaa kan uume dha.
Uum.1:1
HoE.17:24-25
Ibr.3:4
2. Waan hundumaa irratti fedha isaa qofa kan raawwatudha
Daaniel 4:35
Isa.14:26-27
3. Bittaan isaa daangaa kan hin qabne mmootii barabaraati
(iddoon, yeroon, halaan, kkf) hin murteeffamu.
Faar.29:10
Daaniel 4:34-35
4. Abbaa murtii qajeelaa dha
Faar.7:8
Fakk.27:26;Yaq.4:12
39
BARUMSA 4FFAA. BARSIISA SADAN-TOKKUMMAA (TRINITY)
.1. YAAD-RIMEE SADAN-TOKKUMMAA
Mee himoota kanatti aananii jiran essattii fi yeroo akkamii akka dhageesse
yaadadhu.
“Nan
amana
Hundumaa
kan
danda’u
Waaqayyo
Abbaatti…tokkicha ilma isaa Gooftaa keenya Yasuus Kiristoositti…
Nan amana Hafuura Qulqulluutti…”
‘Sin cuupha Maqaa Abbaatti, kan Ilmaatti kan Hafuura Qulqulluu,
Sadan Waaqayyo tokkotti”
Ulfinni Abbaadhaaf Iilmaaf Hafuurq Qulqulluudhaafis haa ta’u”
“Ayyaanni Waaqayyo Gooftaa keenya Yasuus Kiristoos, Jalalli
Waaqayyo Abbaa, tokkummaan Hafuura Qulqulluus hunduma
keessanii wajjin haa ta’u”
Isaan kana faarfannaa, cuuphaa, kadhannaa fi eebbaa Waldaan Kiristoos
keessatti argina.
Aadaa tokko tokko keessatti Waaqayyo akka waan qama namummaa
(personality) qabuutti (akkuma namni qaama(person) ta’e jechuu dha) otuu
hin ta’in, akka humna ta’e tokkootti ilaalama.
Akka amantiin Kiristaanaa amanutti garuu Waaqayyo kan hojjechuu
danda’u, kan dubbatu, kan beeku, fedha kan qabu, akkasumas waa
murteessuu kan danda’u dha. Waaqayyo ofis in mul’isa. Inni “Abbaa”, “Ilma”
fi “Hafuura Qulqulluu” jedhamee waamama. Inni miira ni qaba. Ni jaallata, ni
tuffata, ni gaabba, ni aaraa/gadda, in oo’a(garaa laafa), in inaafa akkasumas
araara ni godha.
Egaa Waaqayyo yaada ta’e tokko ykn humna hafuurawaa ta’e tokko miti.
Wanti jiraataa ta’ee, qaama hin qabaanne tokko wantoota akkasii agarsiisuu
matummaa hin danda’u. Inni ‘annummaa’ (personality) ofii isaa qaba jechuu
dha.
Akka Macaafni Qulqulluun barsiisutti, Waaqayyo Waaqa tokkicha qaama
sadiin mul’atee jiraatu dha. Kun jecha gabaabaadhaan yeroo kaa’amu
40
Sadan-tokkummaa (Trinity) jedhama. Kunis bu’uura barsiisa amantii
Kiristaanaa ti.
Macaafni Qulqulluun Waaqayyo Waaqa Tokkicha ta’uu Isaa (keessa Deebii
6:4), Tokkichummaa Isaa kana keessa qaamni sadii akka jiru, Waaqota sadii
otuu hin ta’in immoo Waaqa tokko ta’uu Isaa; Inni tokko Isa kaan amalaan,
barabarummaan, haboodhaan kan hin caalle ta’uu barsiisa.
Yeroo waa’ee qaamaa (person) haasofnu waa’ee hojjaa, dheerinaa fi foon
qabaachuu haasa’uu keenya otuu hin taane, waa’ee amaloota isaa jechuunis
waa’ee beekumsa isaa, fedha qabaachuu, fi miiraa dubbachuu isaa akka ta’e
yaadatti qabachuun baay’ee barbaachisaa dha.
Haa ta’u
iyyuu malee, waa’ee dhoksaa Sadan-tokkummaa salphaatti
hubachuun hin danda’amu. Kun akkas ta’uun isaas nuun dinquun irra hin
jiraatu. Sababni
isaa immoo, waa’ee Waaqayyoo Isa sammuu nama
hundumaa gararraa ta’ee waan ta’eef. Kan nuti Isa beekuu dandeenyu
hammuma Inni nuuf mul’ise qofaa dha. Namichi Melaakton jedhamu, kan
jaarraa 16ffaa keessa waa’ee Sadan-tokkummaa qayyabataa fi barreessaa
ture tokko, siree isaa irra ciisee du’a otuu eeggachaa jiru, “Waaqayyo bira
yemmuu geessu, gaaffiin kee inni jalqabaa maal ta’uu danda’a?” ittiin
jennan, “waa’ee dhoksaa Sadan-tokkummatiifan
ibsa gaafadha” jedhe
jedhama.
Jechi Sadan-tokkumma (trinity) jedhu barreeffamee Maacaafa Qulqulluu
keessa hin jiru. Haata’u iyyuu malee, yaad-rimeewwan bu’uura barsiisichaa
ta’an Isuma keessaa bahan.
.2. SADAN-TOKKUMMAA, KAKUU MOOFAA KEESSATTI
Waaqayyo Waaqa bara baraan Sadan-tokkuummaan jiraatu waan ta’eef,
barsiisi Sadan-tokkumma Kakuu Moofaa fi Kakuu Haaraa keessatti
illee
mul’atee argama. Haa ta’u iyyuu malee garuu Kakuu Haaraa keessatti irra
caalaatti gad fageenyaan bahee mul’ata.
Mee Kakuu Moofaan waa’ee barsiisa Sadan-tokkummaa waan inni barsiisu
akka armaa gadiitti haa qayyabannu:Waaqayyo lakkoofsa baay’eedhaan
waamameera.
41
Uumama 1: 26 Kana booddee Waaqayyo,
"Kottaa!
Akka bi fa
keenyaatti , akka fakkaatti i keenyaattis nama in umnaa! Isaan
qurxummii galaanaa
irratti,
sing biraa fi allaattii qi lleensa
keessa bala li'an
irratti,
hori i
qe'ee
irratti,
bineensa
lafaa
hundumaa irratti, munyuuqaa lafa
irra munyuuqu bundumaa
irratti s mootummaa haa qabaatan!" jedhe
Uumama 3:22 Ergasi i Waaqayyo gooftaan, "Kunoo, namni hamaa fi gaarii
beekuu isaatii n nu keessaa akka isa tokkoo) ta'eera; ammas
harka isaa hiixatee ija muka jireenyaa immoo fudhatee nyaachuun,
bara baraanis jiraachuun isaaf hin ta'u!" jedhe. 23Kanaafis Waaqayyo
goo ftaan nama iddoo dhaabaa Eden sana keessaa gad baase;
namichis lafa isa ofii isaatti biyyoo isaa irraa kutame sana akka qotu
in godhe. "Waaqayyo nama gad oofee, karaa isa gara muka jireenya
kennutti geessu sanas in eegsise; isa eegsisuudhaaf bukkee iddoo
dhaabaa Eeden gara ba'a-biiftuutiin Kiruubelii fi billaa akka ibiddaa
boba'u isa gara hundumaatt i nanaanna'u in dhaabe.
Uumama 11:6-7 inni, "Kunoo, isaan saba tokko, hundumti isaaniis afaan
tokkicha dubbatu, kun wanta isaan hojjechuuf jiran keessaa isa
jaiqabaa
ti;
egaa wanta
isaan hojjeehuuf yaadaa qaban
keessaa, tokko Mee kan isaan bira ga'uu dadhaban hin jiru.
'Kottaa gad buunee,
inni
tokko afaan
isa kaanii akka hin
dhageenyetti, afaan isaanii duraa wali in in malcnaa!" jedhe.
s
Achiis Waaqayyo guutummaa lafaa irra isaan bittimse; isaanis
ijaarsa mandarichaa achumatti
in dhi isan. Waaqayyo achitt i
afaan guutummaa biyya lafaa waan wali in makeef, maqaan iddoo
sanaa "Baabel" jedhamee moggaafame; ("Baabel" jeehuun "Wa-
llin makamaa" jeehuu dha) achiis Waaqayyo guutummaa irra
lafaa bra namoota in bit timse.
Isa. 6:8 Yommus sagalee Waaqayyoo isa, "Eenyunan erga? Eenyutus ergaa
nuuf dhaqa?"
jedhu nan dhaga'e; achumaan an i
immoo,
"Kunoo , an i ji ra , ana ergi!" nan jedhe
Waaqayyo yeroo hojjiif waamicha godhu kana, “Kottaa akka bifa keenyaa fi
fakkenya keenyaatti nama in uumnaa yeroo jedhu qaama isa irraa adda ta’e
42
kamiinuu akka hin taanee Macaafni Qulqulluun nu hubachiisa. Waaqayyo
waan hundumaa kan inni hojjete karaa ilma isaatii ti.
Yoh.1:3 ; Qola.1:15 ; Ibr.1:2-3 dubbisi.
.3. SADAN-TOKKUMMAA, KAKUU HAARAA KEESSATTI
Yeroo Yasuus
inni
“Waaqayyoon akkuma jirutti mul’isu”(Ibr.1:3)
fi
“Waaqayyo nuu wajjin”(Maat.1:23) ta’e mul’atetti barsiisi Sadan-tokkummaa
isa Kakuu Moofaa keessatti ibsame caalaatti
ifa bahee mul’achuun isaa
beekamaa dha.
Maat. 3:16 -17Yasuus cuuphamee bishaanicha keessaa akkuma
ba'een,
kunoo,
bantiiwwan waa qaa
hundinuu
[isaaf ]
banaman;
achumaan is
ha fuur ri
Waaqayyo o
akka
gugeetti gad dhufee isa irra bu'uu isaa in arge. Kunoo,
sagaleen immoo, "Inni kun ilma koo isa jaallatamaa dha,
gammachuun koos isatt i
in raawwa tama" jedhee waaqa
irraa in dubbate.
Kutaa kana keessatti qammonni sadanuu ergaan takkaa otuu
mul’atani i argina. Waaqayyo Abbaan waaqa irraa otuu dubbatuu,
Hafuurri Qulqul luun bifa gugeetiin otuu irra bu’uu fi Ilmi otuu
cuuphamuu!
Haaluma wal
fakkaataa dhan, Maat.28:19 irratt i,
“Egaa dhaqaa,
maqaa abbaatii
fi
ilmaatti, kan Hafuura Qulqulluuttis
isaan
cuuphuudhaan, saba hundumaa ba rtoo ta koo godhaa ! ‘ Waanan isin
abboome hundumaa eeguu isaan barsiisaa! Kunoo, ani immoo hamma
dhuma baraatti guyyaa hundumaa isin ii wajj in nan jira’
isaani in
jedhe.” Jedha. As keessatti qaamonni sadan-tokkummaa (Trinity) walfaana
walqixxumaan ibsamanii argina.
2Tesel .2:16 16 Ammas gooftaan keenya Yasuus Kristos Waaqayyo
abbaan keenyas inni nu jaallate, ayyaana isaatiinis jajjabina bara
baraa fi abdi i gaarii nuuf kenne. 17 Innumti garaa keessan haa
jajjabeessu, hoj ii gaarii
fi dubbii gaar ii hundumaattis isin haa
cimsu.
Egaa xuqaa bay’ee barbaachisaa barsiisa kana keessatti qabachuun
nuuf ta’u: Waaqayyo tokko; Waaqayyo tokkichi kunis qaama
43
sadiin ergaan takkaa jiraata. Qaama sadan kanaanis of mul’isa.
Kana jechuunis, Abbaan , Ilmi fi Hafuurri Qulqulluun Waaqa
tokko;garuu Abbaan qaama ofii isaa qaba, ilmi qaama ofii saa
qaba, Hafuurri Qulqullunis qaama ofii isaa qaba. Haa ta’u iyy uu
malee Waaqa tokkichatu qaama sadaniinuu ergaan takkaa of
mul’ise malee, Waaqa sadiitu jira mit i.
Kanaaf
jecha, Macaafa Qulqul luu keessatti ,
Ilmis
ta’ee Hafuurri
Qulqul luun maqaadhuama abbaan itt iin waamameen otuu waamamani i
argina. Fakkenyaaf luqqis iiwwan armaa gadii qalbeeffadhuu dubbi:
A.
Kakuu Moofaa keessatti Waaqayyotu
(Yaahiwweetu)
Fayyisaa
jedhamee waamamaa ture. Kakuu Haaraa
keessatti
immoo maqaan kun kan Gooftaan keenya
Yasuus
itt iin Waamamu ta’ee argama. Faar.78:35;
Isa.41:14; Luuq.1:76-79; 2:17; Titoos 2:13-14
B.
Kakuu Moofaa keessatti , Garaa Warra Waaqayyoon
sodaatani i (Amantootaa) keessa kan jiraatu Waaqayyo
(Yaahiwwee)
dha.
Kakuu Haaraa
keessatti
immoo
Hafuura Qulqul luu dha. Faar.74:2; 135:21; Iyyuel 3:17-
21; Zakk.2:10-11; HoE 2:33; Rom.8:9,11; 1Qor.3:16;
Gal.4:6; Efe.2:22;
Kanaafuu Waaqayyo Waaqummaa (Devinity) fi uumaa (Nature) isaatiin
tooko yoo ta’e iyyuu yeroo hundumaa qaamota (persons) sadiin jiraata.
Sadanuus Waaqa guutuu dha: Waaqayyo Abbaa, Waaqayyo Ilma, fi Hafuura
Qulqulluu. Sadan isanii iyyuu qaamaan garaagara. Kana jechuunis Abbaan
qaamaan Ilmaa fi Hafuura Qulqulluu irraa adda. Hafuurri Qulqullunis
qaamaan Abbaa fi Ilma irraa adda jechuu dha. (Yoh.14:16-17,26; 16:7-15;
1Qor. 12: 4-6; 1Phex.1:2) Haa ta’u iyyuumalee garuu inni tokko isa biraa
hin caalu. Sadanuu Waaqayyo jedhamanii waamamaniiru(Yoh.6:27; Ibr.1:8;
HoE 5:3-4). Sadan isaanii iyyuu jireenya ni kennu (Yoh.5:21; Rom.8:11).
Sadan isanii iyyuu kabaja Waaqummaa ni fudhatu (Yoh..5:23; 2Qor.13:14).
Mee Gabatee kanaa gadii ilaali.
44
Mee wal bukkee qabnee ilaaluuf akka nuuf salphatutti gabatee armaa gadii keesstti qaamota
Sadan-tokkummaa haa ilaallu.
Sadan-
tokkummaa
Abbaa
Ilma
Hafuura Qulqul luu
Maqaa:
Waaqayyo/Waaqa
Yoh.3:16,HoE 3:13;
Rom. 1:17
Yoh.1:1-3; Ibr.1:8;
Qol.2:9;Yoh.20:28;
Rom. 9:5; Tito 2:13;
1Yoh.5:20
HoE.5:3-9; 2Qor.3:17
Amaloota :
Barabaraa
Hundumaa
danda’uu
Hin
geddaramu
Hundumaa
beeka
Bakka
hundumaatti
ergaan
takkaa
argamuu
Faar.90:2
Uum.17:1;Yoh5:21
Yaaq.1:17
Erm.17:10;Maat.6:8;
10:29-30; HoE 1:24
Erm23:23-24
Mul.15:4
Yoh 7:28;17:3
Milk5:2; Mul.1:18
Yoh
6:44;5:21;
1Xim.6:15
Yoh.8:58;
Ibr13:8
Yoh.2:25;
18:4;
Mul.2:23
Maat.18:20;28:20
HoE
3:14;
Mul.3:7
Ibr.9:14
Zak.4:6;HoE1:8; Rom
15:19
Yoh 14:16;Isa 11:2;
1Qor 2:11
Faar.139:7
“Hafuura Qulqulluu ”
Isa.63:10;Yoh.14:16;
1Yoh 5:7
45
Qulqul luu
Dhugaa
Arjaa
Rom.2:4; Nahom.1:7
Yoh.14:6;
Mul
3:7
Neh.9:20
Dalagaa:
Uumuun
Du’a fannoo
irratt i
Du’aa ka’uu
keessatti
Kir istoos
Jireenya
kennuu
Faar 102:25
Faar.22:15;Rom8:32
Yoh.3:16
HoE 2:24; Yoh5:21
Qol1:16;Ibr1:2-3
Yoh10:17-18
Gal2:20
Yoh.5:21
Uum1:2
Ibr 9:14
46
BARUMSA 5FFAA. YASUUS KIRISTOOS (WAAQAYYO ILMA)
Yasuus qaama Sadan-tokkummaa keessaa tokko. Inni Ilma Waaqayyo isa
tokkicha. Macaafa Qululluu keessattti
inni, Sagalee Waaqayyoo,
Ilma
Waaqayyoo, Fayyisaa biyya lafaa, Gooftaa, Mootii, Angafa nagaa,… jedhamee
beekama. Inni Waaqa dhugaa fi nama dhugaa ti.
.1. YASUUS WAAQAYYO DHUGAA TI.
Mee luqqisiiwwan kanatti fufanii jiran sirritti qayyabadhu.
Yasuus waa’ee ofii isaa:
Maat.13;41 ‘Ergamoota koo” vs Lyq,12:8-9;15:10
Cubbu dhiisuu Maarq 2:5-7
Biyya lafaatti faraduu Maat25:31-46
Seera ofii isaa diiguu ykn fooyyessuu kan danda’u Waaqayyo qofa
== > Sanbata Bahuu 20:8-11;Maarq 2:27-28
Anii fi abbaan tokko Yoh.19:30;
Dursee jiraachuu –Abriham dura Yoh.8:58; Bahuu 3:14-15
Isa. 40:3 fi Maat 3:33 wal qabsiisii dubbisi.
Faar 24: 7,10 fi 1 Qor 2:8; Yaaq.2:1 wal qabsiisii dubbisi.
[Gooftaaa ulfinaa]
Erm 23:5-6 fi 1Qor.1:30 [Qajeelummaa keenya]
Isa 44:6 fi Mul’at 1:17-18; Isa 48:12-16 fi Mul’ata 22:13 Alfaa fi
Oomegaa
Faar 110:1 fi Maat.22:42-45
Rom. 9:5 Waaqa Hundumaa ti
Isa 7:14 fi Maat 1:23 Emmanu’eel =Waaqayyo nu wajjin
Acts 20:28 "Be on guard for yourselves and for all the flock,
among which the Holy Spirit has made you overseers, to shepherd the
church of God which He purchased with His own blood. (NAS)
47
"Therefore take heed to yourselves and to all the flock, among which
the Holy Spirit has made you overseers, to shepherd the church of God
which He purchased with His own blood. (NKJ)
Sagalee Waaqayyoo Yoh.1:1-3;14
.2. YASUUS NAMA DHUGAA TI.
Hidda dhalootaa sanyhii namootaa keessaa qaba. Maat 1:1-17;
Luq.3:23-38
Yasuus akka namaatti dhalate. Naqa (posture) namaas qaba ture.
Luq. 2:1-52
Nama tu’uu isaa irraa kan ka’es
o Beela’eera. Mat. 4:2
o Dheeboteera Yoh.19:28
o Dadhabeeras Yoh4:6
o Du’a du’eera
Kanaafuu Yasuus nama fakkaatee kan mul’ate otuu hin taane, namaa ta’ee
kan mul’ate dha. 1Yoh.1:1
Gooftaan Yasuus waa’ee nama ta’uu isaa ofuma isaa iyyuu yeroo
mul’isu; gaafa Seexanaan qorame, “NAMNI buddeena qofaan hin
jiraatu” jedhe. Mat.4:4
Namoonni biroonis Inni nama ta’uu isaa ragaa bahaniiru.
o HoE 2:22
o Rom.5:15;17:19
o 1Qor.15:21,47-49
o 1Ximo.3:16
o Yoh.1;14
o Gal.4:4
48
Nama ta’uun Yasuus du’aa ka’uu booda illee dhimma mirkannaan
irratti kenname dha. Luq. 24:39
Nama haa ta’u iyyuu malee gruu cubbuu hin qabu ture
o Ibr.4:15; 7:26; 9:14;
o Yoh 6:69
o 1Phex 2:22
o 1Joh 5:5
o 2Qor 5:21
.3. MACAAFNI QULQULLUUN WAA’EE YASUUS MAAL JEDHA?
1. Fayyisaa (Maat 1:21; Luq 2:11; HoE 13:23; Fiilp 3:20; Titus 1:4;
Titoos 2:10,13; 3:4-6; 2 Pet 1:1,11; 2:20; 3:18; I Jn 4:14)
2. Araarsaa (Isa.53:12; Rom.8:34; 1 XIm.2:5; 1Yoh.2:1-2; Ibr
7:25; 8:6; 9:1
3. Mootii(Matt 28:18; Eph 1:20-22; 1 Tim 6:15; Rev 11:15; Rev
17:14; Rev 19:16
4. )Angafa Lubaa (Ibr.4:15; 5:5-6; 6:20)
5. Abbaa Firdii (Maat 16:27; 25:31-46; yoh 5:22-27; HoE 10:42;
17:31; Rom 2:16; 14:9-11; 1 Qor 4:4-5; 2 Qor 5:9-10; 2 Tes
1:7-10; Mul 20:11-15)
49
BARUMSA 6FFAA. HAFUURA QULQULLUU
.1. HAFUURRI QULQULLUN EENYU INNI?
Hafuurri Qulqulluun qamota (Persons) sadan Waaqayyo inni tokkichi ittiin
yeroo hundumaa jiraatu keessaa isa tokko. Hafuurri Qulqulluun ofu isaatii
Waaqayyo dha. Akkuma kanaa olitti
ilaalletti, Waaqayyo Waaqummaa
(Devinity) fi uumaa (Nature) isaatiin tooko yoo ta’e iyyuu yeroo hundumaa
qaama sadiin jiraata. Sadanuus Waaqa guutuu dha: Waaqayyo abbaa,
Waaqayyo Ilma, fi Hafuura Qulqulluu. Sadan isanii iyyuu qaamaan garaagara.
Kana jechuunis Abbaan qaamaan Ilmaa fi Hafuura Qulqulluu irraa adda.
Hafuurri Qulqullunis qaamaan Abbaa fi Ilma irraa adda jechuu dha.
Egaa Hafuurri Qulqulluun human ta’e tokko otuu hin ta’in kan anummaa ofii
isaa qabuu fi hojjechuu, beekuu, gammaduu/gadduu, kennuu fi fudhachuu,
akkasums dubbachuu kan danda’u dha.
HoE.8:20 Hafuurri Qulqulluun Filiphoositti dubbachuu isaa
Hoe 13:2 Hafuurri Qulqulluun fedha isaa mul’isuuf fi namoota erguu isaa
Efe.4;30; Isa.63:10 Hafuurri Qulqulluun gadduu akka danda’u
1Qor 12:1 Hafuurri Qulqulluun akka fedhetti kennaa ni kenna
Mcaafa Qulqulluu
keesatti
Hafuurri Qulqulluun maqaa garagaraatiin
waamameera. Isaanis: Hafuura Waaqayyoo, Hafuura Kiristoos, Hafuura
Gooftaa, Hafuura Dhugaa, Jajjabeessaa, Isa nuuf dubbatu.
Bara Kakuu Moofaattis ta’ee Kakuu Haaraatti, Hafuurri Qulqulluun akkaataa fi
yeroo garagaraatti mul’achuudhaan hojjechaa ture. Duraan dursa, Hafuurri
Qulqulluun hojii uumuu isa jalqabaa keessatti si’aayinaan qooda fudhataa
ture.
Uum.1:1-2 “Waaqayyo jalqabatti bant iiwwan I waaqaa fi lafa uume; lafti
bifa hin qabu, onaas ture; eal labboo gad fagoo irra dukkanatu ture,
Hafuurri Waaqayyoos bishaan irra in sosocho'a ture.”
Hafuurri Qulqulluun nama uumuu fi namaaf jireenya kennuu keessatti
qooda fudhateera. (Uum.1:26; 2:7; Iyyoob 33:4)
50
Lammaffaa irratti, barreesitoota Macaafa Qulqulluu keessa waan isaa
barreessan kaa’uudhaa (inspired) kan geggeesse Hafuura Qulqulluu dha.
(HoE 28:25; Ibr.9:8; 10:15; 2Phex.1:21).
Bara Kakuu Moofaatti, hoji i Waaqayyoo fiixaan baasuuf warra fo’aman
qofaa irratti dhuffudhaan hojjeta ture. (1Sam. 10:6; Seera Lakk.11:17;
Keessa Deebii 34:9)
Bara Kakuu Haaraatti
immoo jireenya amantootaa keessa akka jiraatu
Macaafni Qulqulluun ni barsi isa. Namni Hafuura Kiristoos of Keessaa hin
Qabane kan Kiristoos akka hin taane (Rom 8:9). Namni tokko guyyaa
Kiristoosiin akka fayyisaa jireenya isaatti
fudhatee jalqabee Hafuura
Qulqulluu of keessatti qabaachuu danda’a. Mall attoo Fayyina keenyaas
nukeessa
jiraachuu Hafuurichaa
ti
(Efe.1:13-14; 4:30; 2Qor.5:5).
Hafuurri Qulqulluun yeroo nukeessa jiraatu akka kadhannuuf nu gargaara
(Rom8:26-27).
.2. HOJII HAFUURA QULQULLUU
Hafuurri Qululluun hojiin
isaa maal
fa’ii? Hafuurri Qulqulluun akka
Waaqummaa isaattii hojii Abbaanii fi Ilmi hojjechuu dana’an hundumaa kan
hojjechuu danda’u yoo ta’e iyyuu, hojji yeroo baay’ee inni ittiin beekamu kan
armaa gaditti kennama tga’u. Isaanis:
1. Waa’ee Gooftaa Yasuus Dhugaa bahuu. (Yoh.15:26; HoE 5:32 )
2. Firdii dhufu jalaa baasuuf namoota gara qalbii diddiirrannaatti fiduu.
Yoh 16:8;
3. Barsi isuu fi gara dhugaatti geessuu (Yoh 14:6)
4. Dubbii Waaqayyoo amntoota Yaadachi isuu (Yoh.14 26b)
5. Amantootaaf human kenna (Rom.15:8; 1Ximo.1:12; Efe.6:18;
Yihuudaa 20b)
Erga Hafuurri Qulquklluun hammas amantootaaf barbaachisaa ta’ee
attamitt i
isa fudhachuun danda’amaa? Namni tokko Hafuura Qulqulluu
fudhachuuf duraan dursee Gooftaa Yasuusiin
fayyisaa
jireenya
isaa
godhee fudhachuutu isaaf ta’a. Karaa dubbii
isaatti amanuu fi qalbii
diddiirrachuu jireenya lammaffaa dhalachuu argachuu danda’a. Sagalee
51
Waaqayyootii f
abboomamuu
fi
Hafuura
Qulqulluu
of
keessatti
dheebochuudhaan isa fudhachuun ni danda’ama.
Amanaan tokko Hafuura Qulqulluu of keessaa qabaachuun isaa ija inni
godhataa adeemun beekama. Namni Hafuura Waaqayyoo of keessaa qabu
ija hoji i hafuuraa caalchisee godhachaa adeema. (HOE. 3: 3-8; Isa.63:10;
Gala.5:22-23) Kunis jireenya qulullummaatii jiraachuudhaan, namootaa fi
Waaqayyoo wajjin nagaa qabaachuudhaan,
jireenya hafuuraa ofii tti
guddachuudhaan,
akkasumas hoji i Waaqayyootii f
of
kennuudhaan
mul’ata.
Shaakala Human Hafuura Qulqulluu (the experiences of the power of
the Holy Spirit).
Guyyaa dhugaadhaan Gooftaa gara jireenya keenyaatti affeerree jalqabee
Waaqayyo karaa Hafuura Qulqulluu waan nu keessa jiraachuu jalqabuuf
Hafuura Qulqulluu of keessa qabana. Haa ta’u iyyuu malee garuu humna
Hafuura Qulqulluu jireenyaa fi
tajaajila keenya keessatti shaakaluun
barbaachisaa dha. Shaakall i kunis namoota hunumaaf akkaataa tokkoon
miti . Hafuurri
tokkichi
sun namoota hundumaaf kennaa gargaraa
kennuudhaan akkaataa gargaraatti
humna
isaa kana akka
isaan
shaakalan godha. Afaan Haaraa dubbachuun
isaan keessaa tokko.
Amantoonni humna Hafuura Qulqulluu malee hoji i Waaqayyoo akka isaan
irraa barbaadamutti hojjechuu hin danda’an.
Kiristoosiin lallabuudhaan Mootummaa Waaqayyoo bal’usuuf akkasumas
akka warra Waaqayyo isaan fayyiseetti
ija gochaa adeemuuf humni
Hafuura Qulqulluu baay’ee barbaachisaa dha. Humana Kana fudhachuuf
immoo
turanii
(Yeroo
fudhatani i) Waaqayyoon
eeggachuun
(amantiidhaan) karaa akka ta’e Gooftaan Yasuus dubbateera(HoE1:4, 8).
Waaqayyo warra
isa gaafataniif Hafuura Isaa akka kennu Macaafni
Qulqu lluun dhugaa nuuf baha. Kanaafuu namni garaa isaatiin Hafuura
Qulqulluu fudhachuu barbaadu Waaqayyo biraa argachuu ni danda’a.
(Luuq. 11:13; Yoh.7:37-39). Waan ta’eefis , amanaan tokko yeroo
hundumaa kennaa Waaqayyo kennu kana dheebochuu fi Waaqayyoon
gaafachuutu irra jiraata, Waaqayyo isa dheebote dheebuu baasuutti in
gammada waan ta’eef (Isa.44:3-4).
52
BARUMSA 7FFAA. MACAAFA QULQULLUU
.1. MACAAFA QULQULLUU KITAABOTA BIROO IRRAA MAALTU ADDA GODHAA?
Biyya
lafaa kana irra macaafota hedduutu jira. Macaafonni amantaaf
namoonni itti fayyadamanis ni jiru. Kiristaanonni Kitaaba kana addatti ilaalanii
maaliif amantaaf itti fayyadamuu? Litaabni Kuni maaliif kitaaba qulqulluu
(adda bahe) godhamee fudhatamee?
1. Barreeffamuu Kitaaba kanaa keessatti ga'ee guddaa kan taphate
Waaqayyo waan ta'eef. Akkuma maqaan isaa ibsutti Dubbiin Waaqayyoo
kan Waaqayyo isa Gooftaa hundumaa gararraa ta'e biraa ba'e dha.
Dubbiin kunis dubbii Waaqayyo biraa karaa raajotaa, ergamootaa fi
namoota Waaqayyo waa'ee
isaa akka dubbataniif
isaan kaase
barreessani dha.
Namoonni, kitaabota Macaafa Qulqulluu keessatti
hammataman barreessanis, Hafuura Qulquluudhaan geggeefamanii
waan barreessaniif.
2. Jalqabaa fi dhuma addunyaa kanaa kan ibsu waan ta'eef
3. Yaada Waaqayyo ilmaan namootaaf qabu ibsa waan ta'eef
4. Sagalee baduu fi geddaramuu akkasumas barabaraan hin jijjiiramne
ta'uu isaa
Macaafni Qulqulluun kuufama caaffattoota hafuura Waaqayyoo of keessaa
qabanii ti. Macaafni Qulqulluun walitti qabama macaafota 66 ti. Isaan
hunduu barreeffamoota namoonni Waaqayyoo hafuura Waaqayyootiin
geggeeffamanii barreessanii ti.
Macaafa Qulqulluu macaafota biraa irraa kan adda isa godhus namoonni
isa caafan Hafuura Waaqayyootiin geggeefamani barreessuu isaanii ti.
Macaafa yaadi Waaqayyoo keessatti katgabame waan ta’eefis Macaafni
Qululqul luun
burqaa
ogummaa
jireenyaa
ti.
Kanaafis
bars iisaaf,
qajeelchaaf, ifataaf, akkasumas gorsaaf ni gargaara. 2Ximo. 3:16 -17.
53
Macaafa Qulqulluu namoota gara afurtamaa ta’an kan baruuta garagara fi
sadarkaa jireenyaa garagaraa irra jiraatantu barreesse. Haa ta’u iyyuu
malee waan isaan barreessan kan isaan keessa kaa’e (inspired) hafuura
Waaqayyoo isa tokkicha waan ta’eef iddoo itti wali in mormu hin qabu.
Yaadni isaas jalqabaa hamma xumuraatti wal qabataa fi kan wal deggaree
adeemu dha.
Macaafni Qulqu lluun iddoo kutaa gurguddaa lama qaba. Isaanis: Kakuu
Moofaa (isa dhaloota Kiristoos dura ta’ee fi barreefame) fi Kakuu Haaraa (
isa Dh.K booda ta’ee fi barreeffame) ta’u.
Kakuu mootaan kitaabota 39 yeroo ta’an Kakuu Haaraan immoo 27 of
keessaa qaba. Wali i galatti kitaabota 66 jechuu dha. Akkaataa caasaa
barreefama isaanii
ilaaluudhaan Kitaabota Macaafa Qulqulluu keessa
jiraan iddoo garagaraatti qoodnee qayyabanna. Fakkeenyaaf Kitaabota
Kakuu Moofaa keessa jiran Kitaabota Musee, K. Seenaa, Kitaabota
Jechamaa (walaloo), Kitaabota Raaj ii
jennee afuri tti qoodna. Gabatee
kanatti fufee jiru ilaali.
La
k
Qoodama
Maqaa Kitaabaa
Baay’ina
Kitaabota
a
Baay’ina
Boqonnaawwa
nii
Kakuu Moofaa
1 Kitaabota Musee Uum –Keessa deebii
5
187
2 K. Seenaa
Iyyaasuu-Asteer
12
249
3 Jechamaa
(walaloo)
Iyyoob—Weedduu
Weeddotaa
5
243
4 Kitaabota Raajii
Isaayaas--Milk iyaas
17
Raajota
gurguddoo
Isaa—Daani’eel
5
183
Raajota Xixiqqoo Hosee—Milkiyaas
12
67
Ida’ama
39
929
Kakuu Haaraa
1 Wanggeelota
Maat—Yohannis
4
89
2 Macaafa seenaa
Hoji i Ergamootaa
1
28
3 Ergaawwa
Roomee---Yihuudaa
21
121
4 K.Raajii
Mul’ata Yohannis
1
22
Ida’ama
27
260
54
Walii gala
66
1,189
.2. WANTOOTA SAGALEEN WAAQAYYOO ITTI FAKKEEFAMAN
1. Billaa Qara lamaa Ibr 4:12
2. Burrusa--- kan laphee diddaa cabsuu danda'au Erm 23: 29b
3. Sanyii --faca'ee ija garii kennuu agarsiisa 1Phex 1:23
4. Daawwitii/ofilaallee Yaaqa 1:23-25
5. Ibidda Erm. 23:29
6. Ibsaa Faar. 119: 105
7. Soorrata 1Phex 2:2; Ibr 5:12, 1Qoro 3:21
.3. BARBAACHISUMMAA DHUBBIIFFACHUU/DHAGA'UU WANGEELAA
1. Sagalee Waaqayyoo dhaga'uun amantii waan fiduuf Room. 10:17
2. Namatti yakka isaa himee qalbii jijjiirrachiisa HoE 2:14-17
3. Sagalee Waaqayyoon dhaga'uun waan qulqulleessuuf 2QOro. 7:1
4. Lammata dhalachuu waan fiduuf 1Phex. 1`:23
5. Dhugaa waan nama barsiisuuf HoE 17:11
6. Jajjabina waan kennuuf 1Tesl 4:18
7. Dhaala jireenya bara baraa waan dhugoomsuuf Yoh 5:23
BARUMSA 8FFAA. ABBOOMMII KURNAN
Hawaasa Kamuu keessatti naamusi akka jiraatuuf seerrii fi heerri jira. Heerrii
fi seerri tumamus namoonni hawaasa sana keessa jiran akkaataa gaarii fi
fudhatamaa ta’etti akka walii wajjin jiraataniif gargaara.
Haaluma kana fakkaatuun Waaqayyo saba isaa wajjin hariiroo gaarii
qabaachuuf akkasumas immoo sabni isaa walii isaa wajjin walitti dhufeenya
gaarii akka qabaatan gargaaruuf wanta namoota irraa fedhu/barbaadu akka
55
abboomiitti Museetti kenne. Mee luqqisiiwwan kanatti
fufanii kennaman
yaadaan qabii dubbisi.
Seera Keessa deebii 19:1-19; 24:12-18; 31:18
Waaqayyo saba isaatiif kakuu gale. Kakuun inni jalqabaa kun Kakuu Moofaa
jedhama. As irratti wanti nuti dagachuun nu irra hin jirre, walitti dhufeenya
saba isaa wajjin uumuu keessatti
tarkaanfii
isa jalqabaa kan fudhate
Waaqayyo dha. Isatu dursee namaaf kakuu gale. Ergasii booda immoo
namaafis ga’ee kenne.
Waaqayyo Abboommii
isaa kurnan gabatewwan dhagaa
lama
irratti
barreessee harka garbicha isaa Museetiin saba isaatti erge.
Gabatee inni jalqabaa Abboommii 1-3 baata. Yaadni
isa irratti mul’atu
gabaabaatti waa’ee Waaqayyoon jalala kan ibsu dha. Gabateen dhagaa inni
lammaffaan immoo Abboommii 4-10 baata. Inni
immoo waa’ee jalala
namoota kan abboomu dha. Egaa walumaa galatti Abbommonni kurnanuu
waa’ee JAALALAA kan dubbatan dha jechuu dha.
.1. BU’AAN ABBOOMMII/SEERAA MAAL?
Waaqayyo nuu fi namoota nu wajjin jiraatan eeguuf seera kenne.
Waaqayyo waan ofii isaatii nurraa fedhu nu hubachiisuuf seera isaa nuuf
kenne
Seerri cuubbuu nutti agarsiisa. Jireenya cubbuu fi jireenya qajeelummaa
gidduutti daangaa kaa’a.
Abboommiiwwan Kurnan kan isaan kennaman bara duriitti yoo ta’an illee,
har’as akkuma gaafasii barbaachisoo dha. Waaqayyo namoonni seerrata isaa
akka eegan har’uma iyyuu ni barbaada. Waan hundumaa caalaa garuu
Waaqayyo akka jaallannu (akka jaalala qabaannu) nurraa barbaada. Seera
Waaqayyoo irra daddarbuun fedha isaa malee jiraachuu dha. Jireenyi fedha
isaa ala jiraachuu immoo cubbuu Waaqayyottii gargar nu baasu dha.
Mee Abboommonni Kurnan Waaqayyo akka eeganiif bara Museetti saba
isaatiif kenne maal faa turan? Jireenya keenyaa wajjin immoo akkamitti wal
qabatu?
56
.2. IBSA ABBOOWWIIWANII
.2.1.
Abboommii Tokkoffaa:
Ana Duratti Waaqa Kan biraa hin qabaatin! (Bahuu 20:2-6; Keessa Deebii 5:7
Sirriitti dubbisi!)
Abboommii maal nu ajaja? Akka nuti Waaqayyoon isa dhugaa malee (Isa
Waaqaa fi lafa uume, isa bara baraan jiraatu, isa warra Isiraa’eliin biyya
garbummaatii baase, Isa tessoon isaa Waaqarra ta’e malee waaqolii biraa hin
Waaqeffanne (hin amanne, hin waammanne, hin abdanne, hin sodaanne, hin
kabajne) nu abbooma.
Waaqayyo isa duratti (fuula isaa duratti), isatti daballee, isaa wajjinis wal
qixxeesinee wanta became ykn wanta uumame kamuu akka hin waaqeffanne
nu ajaja. Ajaja kana cabsuun Isiraa’eloota irratti dhekkamsa gurguddaa
baay’ee fichisiisee ture. Fakkeenyaaf: kadhatni isaanii akka hin daga’amne,
hamaan akka isaan irra gahe, akka boojuutti dabarfamanii kennaman, akka
fuula Waaqayyoo arguu dadhaban Macaafa Qulqulluu keessaa iddoo baay’eetti
argina.
Abboommiin kun kan nu hubachiisu, Waaqayyo tokkicha qofa akka ta’e, isa
malees kan biraan ‘Waaqayyo’ ta’uu kan danda’u akka hin jirre mul’isa.
Abboomiin kun Waaqayyoon duwwaa jireenya keenya irratti akka tokkoffaa
goonu malee wanti biraan akka nu irratti caalee hin argamne nu ajaja. Yeroo
tokko tokko namni otuma ‘Waaqayyoonan waaqeffadha’ jedhuu, qabeenya,
beekumsa, watoota biyya lafaa kanaa baay’ees of irratti waaqomsaa argina.
Yeroo tokko tokko fakkiiwwan (kam iyyuu isa ‘fakkii Yasuus’ jedhamu
dhabalatee jechuu dha), namoota fi ergamoota kam iyyuu, uumama kamuu
(laga, muka, bineensa, aduu,
ji’a, urjii, Seexana, qaalluu, Awuliyaa,
qulqulloota
(Maariyaa, Aabboo, Goorgisii,kkf, dabalatee),fi
kan biroos
Waaqeffachuun abboommii kanaan dhowwameera.
Atumtuu, kana dhabnaan jiraachuu waanan danda’u natti hin fakkaatu, waan
jettu qabdaa? Wanta yeroo kee isa caalu, laphee kee hundumaa caalaatti
wanta fudhate qabdaa? Yeroo Waaqayyoof qabdu kan laachuufii dandeessu
jechuu dha. Ulfina Waaqayyoof qabdu si harkaa kan saamu! Waaqayyo ana
duratti waaqolii kan biraa hin qabaatin nuun jedha!
57
Meegaaffilee kana irratti waliin mari’adhaa:
1. Wantoonni namootatti Waaqolii ta’an maal fa’i?
2. Ati wanti kanaan dura/hamma har’aatti Waaqolii sitti ta’an jiru?
3. Amanaan tokko abboommii
tokkoffaa eegaa jiraachuu isaa
akkamitti beeka?
Kutaalee kana qayyabadhu: Bahuu 15:11; K. Deebii 5:7; 6:5; 6:14; Iyya
24:18-24; II Moot 17:29-35; Far 29:2; 73:25; 81:9;Isa 26:4; 43:10; 44:8;
45:21-22; 46:9; Erm 25:6; 35:15;Maat 4:10; 1 Qor 8:4; Efe 5:5; Filp 3:19
;Qol 2:18 ;I Yoh 5:20-21; Mul. 19:10
.2.2.
Abboommii Lammaffaa:
Maqaa Waaqayyo Waaqa keetii akkasumaan hin dhahin Waaqayyo
maqaa isaa akkasumaan kan dhahu utuu hin adabin hin dhiisuu
(Bahuu 20: 7; K.Deebii 5:11)
Waaqayyo nama irraa maal barbaadee abboommii kana kennee? Waaqayyo
maqaa isaatiif kabajaa fi ulfina guddaa akka kenninu barbaada. Sababni isaa
Maqaan Waaqayyoo eenyumma isaa waan mul’isuuf.
Kanaafuu, Maqaa
Waaqayyoo
kabajaa
dhowwachuun
akka Waaqayyoon
salphisuuttu
lakkaa’ama.
Namni tokko Maqaa Waaqayyoo akkamu argetti
itti fayyadama yoo ta’e
(wanta salphaafis ta’ee wanta sobaaf, iddoo hin barbaachifnetti, haasaadhuma
isaa/ishee minyeeffachuuf ykn dhugaa fakkeessuuf) Maqicha salphisa jira.
Nama kana, egaa, Waaqayyo akka Inni jiilchuuf adabu abboomiin kun
dubbata. Namni akkasii yoodhuma cubbuu biraa hin hojjenne ta’e illee,
yakkattii qul’aa godhamee hin ilaalamu.
Mee gaaffilee kanatti aananii jiran dubbisaa ti irratti mari’adhaa:
1. Namoonni yeroo akkamii Maqaa Waaqayyoo akkasumaan dhahu?
2. Wantoonni akka namoonni maqaa Waaqayyoo akkasumaan dhahan
nama taasisan maal fa’i?
3. Ati wanti kanaan dura/hamma har’aatti maqaa Waaqayyoo akkasumaan
akka dhooftu si godhan maal fa’i? isaan Kana akkamitti of irraa kutuu
dandeessaa?
4. Amanaan tokko abboommii lammaffaa eegaa jiraachuu isaa akkamitti
beeka?
58
Kutaale kana qayyabadhu: Lewota 19:12; 24:11-16; K.Deebii 5:11; Fars
50:14-16; Fakk 30:9; Erm 4:2; Maat 5:33-37; 23:16-22;26:63-64; 2 Qor
1:23; Yaq 5:12
.2.3.
Abboommii Sadaffaa:
Guyyaa Sanbataa qulqullinatti eeguudhaaf yaadadhu.(Bahu 20: 8-11)
Guyyan sanbataa mallattoo Waaqayyoof saba isaa gidduutti barootaaf taa’e
dha (Bahuu 31:11). Waaqayyo sabni
isaa Israa’el Waaqayyo isa waan
hundumaa uumee ta’uu isaa fi
Inni guyyoota ja’a keessatti wantoota
hundumaa akka uume ittiin dhugaa bahuuf mallattoo kaa’ame dha.
Guyyaa kana namni qulqullummaatti eeguun akka barbaachisu abboomiin
sadaffaan nu abbooma. Waaqayyo kan inni guyya torbaffaa irratti boqote
dadhabnaan miti. Garuu nuuf fakkeenyuummaa nuuf kaa’uuf jedhee ti.
Abboommii kana akka warra kaaniitti haaraa godhee nuuf hin laanne, garuu
yaadadhu jedhe. (Uum 2:3)
Maal goonee guyyaa Sanbataa qulqulleesinaa? Dubbii afaan keenyaan, hojii
keenyaan, yaada keenyaan Waaqayyoof ulfina laachuudhaan qulqulleesina.
Guyyaa torbaffaa keessatti maal faa gochuutu eeyyamamaa dha? Hojii mataa
keenyaa
irraa ni boqonna, Waaqayyoon
ittiin Waaqeffanna, Namoota
dhukkubsatan
gaafachuuf,
warra
gaddan
jajjabeessuuf
akkasumas
Waaqayyoon dhaggeeffachuuf [Dubbii isaa qayyabachuu fi kadhachuun].
Sanbatni guyyaa isa kamii? Bara durii keessatti warri Yihuudotaa sanbata
jedhanii kan itti fayyadamaa turan Sanbata Duraa/Sanbata Xiqqaa/Saftii dha.
Sanbatni Guddaan immoo jalqaba torbanii godhamee beekama. Haa ta’u
iyyuu malee:
1. Gooftaan Yasuus kan inni itti du’aa ka’e,
2. Hafuurri Qulqylluun Bartoota irra kan inni dhufe akkasumas HoE.
2:1-
3. bartoonni Walitti qabamanii Waaqeffataa kan turan Guyaa jalqaba
torbanii jedhamu kan irra waan tureef nuti amantoonni Kakuu
Haaraa Sanbata Guddaa akka guyyaa torbaffaatti itti fayyadamna.
59
Uum. 2:3 ; Bahuu 16:23-30; Bahuu 31:13-14 ; Lew 19:3 ; Lew 23:3; Keessa
deebii 5:12-15; Isa 56:4-6
.2.4.
Abboommii Afraffaa:
Biyya ani Waaqayyo Gooftaan kee siif kenne keessa bara dheeraa akka
jiraattuuf, abbaa kee fi haadha keef ulfina kenni.
Abboommiin kun maal jedhuu akka ta’ee fi akkamitti akka hojiirra oolu irratti
mari’adhaa!
Abbaa kee fi haadha kee inni jedhu maatii keenya warra nu godhatan,
hiryoota isaanii, namoota dubbii Waaqayyoo nu barsiisan, namoota akka isaan
biyya bulchaniif Waaqayyo isaan kaa’e (Rom.13:1-7) fi hangafoota keenya of
keessatti qabata.
“Ulfina kenniif” jechuun maal
jechuu dha? Abboomamiif,
isaa dhaga’i,
kabajaa barbaachisaa ta’e laadhuuf, gaarii godhiif jechuu dha.
Abboommiin kun daa’imman qofaaf kan kenname miti. Namoota hundumaa
ilaallata. Ga’eesota Abbootaa fi haadhota qabanis jechuu dha. Sababni isaa
immoo maatiin keenyas ta’ee warroonni biyya bulchan aboo kana kan isaan
fudhatan Waaqayyo biraa waan ta’eef.
Qola.3:20
Fak. 23:22
.2.5.
Abboommii shanaffaa:
Hin ajjeesin
Ajjeesuu jechuun maal jechuu dha? Lubbuu baasuu; dhiiga dhanalaasuu,
jibbuu—
Lubbuu baasuun: Kan ormaa fi kan ofiiti. Macaafa Qulqulluu keessatti
Waaqayyo Ani nan ajjeessa anumtnu immoo nan kaasa jedheera. Kanaaf
lubbuu nama biraas ta’ee kan ofii baasuun hojii Waaqayyoo keessa galanii
duraa balleessuu dha. (1Sam.2:6-7)
60
Waaqayyo maaliif abboommii kana kennee? Namni yeroo maal faa godhu
abboommii kan cabsaa? Abboommii kana eeguuf wantoonni nu gargaaran
maal faa ta’uu danda’u?
Waaqayyo yeroo Qaayin Abeliin ajjeese isa abaare (uum.4:8-12).
Mee gaaffilee kanatti aananii jiran dubbisaa ti irratti mari’adhaa:
1. Namoonni yeroo maal gochuu isaatiin nama ajjeesuu danda’aa?
2. Wantoonni akka namoonni nama ykn of ajjeesu nama taasisan maal
fa’i? Attam godhee amanaan tokko isaan kana irraa of eeggachuu
danda’aa?
3. Amanaan tokko abboommii shanaffaa eegaa jiraachuu isaa akkamitti
beeka?
.2.6.
Abboommii ja’affaa
Hin ejjin
Ejji maa inni? [irratti mari’adhaa!]
Hin ejjin
jechuun jireenya qulqullummaa jiraachuudhaan Waaqayyoon
jaalladhu jechuu dha. Waaqayyo maaliif abboommii kana kennee?
1. Waaqayyo jireenya maatii (gaa’ela) keenya
eeguudhaaf abboommii
kana kenne. Kanaaf abbaan manaa fi haati manaa waliif amanamanii
jiraachuutu isaaniif ta’a. (Maat. 19:5-6; Ibr.13:4).
2. Jireenya gaa’elaa alatti wal-qunnamtii qaama saalaa godhamu ittisuuf
kenname. Kanaafuu Abbaan manaa fi haati manaas nama gaa’elaan itti
hidhamanii jiran dhiisanii nama biraa bira akka hin dhaqne ittisa.
(Lewwoota 18:20;20:10; 2Sam. 11:3-4,27; Marq.10:11-12)
3. Fedhii fi yaadni hamaa ta’e qalbii keenya akka hin dhaalle nu ittisa.
Kun jireenya keenya dhaalee argamnaan cubbuu nutty ta’a. ‘Namni ija
hawwaa tiin gara dubartii
ilaalee garaa isaatiin akka isheetti ejjetti
lakkaa’ama.’ (Maat.5:27-28; Efe. 5:3-5)
61
Kun immoo ija hawwaatiin gara dubartii akka hin ilaalle nu
dhowwa. Dubartoonnis hamma isaaniif danda’ametti
jireenya
obboleessi
isaanii
ittiin gufatu jiraachuu fi mul’isuu irraa of
qusachuun gaarii dha.
4. Waaqayyo hojiidhaan, dubbiidhaan, akkasumas yaadaan jireenya
qulqullaa’aa akka qabaannu barbaada. (Efe 5:3; Qol.3:4-5; 1Tesl.4:3-7)
Kanaafuu hojii keenyaan, dubbii/jechoota keenyaan akkasumas
yaada keenyaan wanta nuunis ta’ee nama biraa gara ejjaatti
geessu irraa of eeggachuutu nurra jiraata. [Fakkeenyota garaa
garaa fudhadhaatii irratti mari’adhaa!]
Abboommiin kun warra fuudhe/heerumtes ta’ee nama hin fuudhin/heerumin
ni ilaallata.
Abboommii kana eeguuf maal gochuutu nuuf ta’a? [Irratti mari’adhaa!].
Wantoota kanaaf kakaasan irraa baqachuun ogummaa guddiaa dha. Macaafni
Qulqulluun Seexana akka ifannu yemmuu nu gorsu, ejja garuu jedha (.
Fakkeenyaaf: Fiilmota, qaqqabaa, qoosaa fi wantoota kan biroos warra akka
nuti yaadaan, dubbiidhaan, hojiidhaanis qulqulloota hin taane nu godhan irraa
of eeggachuu nu barbaachisa.
Yeroo fuunuu fi heerumnu; ijoollee keenya yeroo fuusifnuu fi heerumsiifnu of
eeggannoo baachisu gochuutu nurraa eegama. Fkn. Dur (haradhuma iyyuu
bakka gaagaraatti] dhiironnis ta’ee ijoolleen durbaa nama gaal’elaaf hin
barbaannetti dirqisiifamanii (yeroo baay’ee karaa maati) hidhamanii argina.
Kun immoo kufaatii ejjaatiif isaan saaxiluu ni danda’a.
Abbaan manaa fi haati manaa yeroo hundaa wal jeequun, wal amanuu
dhabuun, abbann manaa fi haati manaa wal-hiikuun akkasumas haadha
manoota baay’ee fuudhuun kufaatii ejjaaf saaxiluu ni danda’a.
Ejji Waaqayya’ela ofii irratti cubbuu hojjechuu dha. (Uum. 39:9)hag. Dhagni
keenya ejjaaf otuu hin taane Waaqayyoof uumame. Ejji cubbu dhagna ofii
irratti hojjetamu fi mana
qulquluummaa Waaqayyoo xureessu dha.
(1Qor.6:13, 15-20).
62
Waaqayyo jirenya geddarame akka jiraannu barbaada. Kanaan dura jireenya
akkasii keessa jiraachaa turre ta’uu dandaa. Ammaa booda garuu Waaqayyoof
of quleessuuf qophaa’u qabna. (1Qor 6:10-11; Efe.4: 17,19-20)
Yasuus Dubartii ejja irratt qabamtee gara isaatti fidamte sana yemmuu arge,
“anis sitti hin faradu, garuu itti hin deebi;’in jedheen (Yoh.8:10-11)
.2.7.
Abboommii Torbaffaa:
Hin Hatin(Keessa Deebii 5:19)
Hin hatin jechuun maal jechuu dha?
Abboommiin kun qabeenyaa nama kan biraa milqsuun ykn karaa
amanamummaa of keessaa hin qabneen fudhachuu dhiisuudhaan akka
Waaqayyoon jaallanuu fi sodaannu kan nu ajaju dha. Kunis amanamoo
akka taanu kan nu gaafatu dha. Namoonni yeroo hatan amanamummaa
isaanii dhiisan jechuu dha. Inni kunis:
o Namoonni wanta hojjetan qulqullinaa fi akka hojjechuun isaan
irraa eegamutti hojjechuu yeroo dhiisan,
o hojii mindaa itti rgatanitti dhibaa’oo yeroo ta’an
o Meeshaa/tajaajila gurguran keessatti gatii
isaaniif malu
irra
dabarsanii yeroo gaafatan (Erm.7:9-10)
o Madaallii yeroo dogongorsan
o mattaa yeroo fudhatan,
o hojettoota isaniitiif mindaa isaaniif taa’u kennuufii yeroo dhiisan,
(Lew. 19:13)
o ergisa/liqii
namaa dagachiisanii
hambifachuuniin
fi
kkfiin.
amanamummaa ofii dhiisuu jechuu
Yeroo fi akkaataa namni nu hin arginetti qabeenya namaa ykn kan
keenya kan hin ta’in fudhachuun hanna dha. (Lew.6:2-7). Isa hatuu
wajjin waliif galuunis akkasuma fuula Waaqayyoo duratti ciigasisaa dha.
(Far.50: 16-18)
Namni nama qofa
otuu hin hin ta’in Waaqayyoonis hatuu yeroo
baay’ee mul’ata.(Milk.3:8) Qabeenyi nuti it itti jiraannu, yeroon keenya
fi wanti nuti qabnu hundumtuu kan Waaqayyoo ti. Keessattuu immoo
Kennaa, wareega
fi
kurnaffaa Waaqayyoof kennuun nurra
jiru
63
hambifachuun hanna jedhama. [Waa’ee kurnaffaa Boqonnaa 10 keessaa
ilaali]
Inni akka ulfina isaatiif ta’utti akka itii fayyadamnuuf nutti kenne. Yeroo
nuti immoo gar-malee itti fayyadamnuu fi yaada Waaqayyoo ala isa
goonu
saamaa/hataa jira jechuu dha. Yeroo keenyaa fi wantoota
biraan kan Waaqayyoof kennamuu qabu yeroo hambifannu ykn kan ofii
keenyaa ittiin hojjennu hataa jirra jechuu dandeenya.
Waaqayyo saba isaa gidduutti hanna ilaaluu hin barbaadu. Kanaaf
hattuun jidduu isaanii akka hin jiraanneef warra isiraa’elitti otuu
dubbatuu argina. Seera Bahuu. 21: 16; 22:1-4,10-15 yoo dubbifne,
hattuun akka adabamu dubbata. .
Hanni akka nuti Waaqayyo dura hin dhaabanne nama godha. Sababni
isaa hataa fuula Waaqayyoo dhaquun akka Waaqayyo nuuf hin godha.
(Erm.7:9-11; Hos.4: 1-2).
Cubbuun hannaa akkuma acubbuu ajjeechaa fi ejjaa kan garaa keessaa
madduu fi kana jireenya namaa xureessu dha. (Maat. 19:18) Kunis yoo
itti qalbii hin diddiiratamu ta’e, mootummaa Waaqayyoo keessaa nama
baasa. (1 Qor.6:10;). Macaafn Qulqulluun “Inni hataa ture deebi’e
hin hatin” jedhee gorsa. (Efe. 4:28)
Egaa Waaqayyo obboleessa/ obboleetti keenya akka jaallannuu fi qabeenyaa
isaa/ishee miidhama akka oolchinu malee isa/ishee akka saamnuu fi gar-
malee qabeenya isaa/ishee duraa balleesinu/saamnu/hannu hin barbaadu.
Waaqayyo waan hojjenu hundumaa keessatti
(xiqqaas taa’e guddaa)
amanamoo akka taanuuf akka nu gargaaruuf kadhachuunis jireenya keenyaa
barbaachisaa dha. (Luq.16:10-12).
Wanta kanaan dura beeknees ta’ee, otuu hin beekin goonee har’a immoo
yeroo dubbii Waaqayyoo yeroo barannu hanna ta’uu isaa hubanneef qalbii
keenya diddiirachuun barbaachisaa dha. Wantoota deebisuu dandeenyu
taanaan deebisuun gaarii ta’a. (Luq.19: 1-10 Fakkeenyummaa Zakkiwoos)
.2.8.
Abboommii Saddeettaffaa:
“Hiriyaa kee irratti sobaan dhuugaa hin bahin” (K.Deebbii 5:20 )
64
Abboommiin kun hiriyaa keenya irratti sobaan dubbachuu fi maqaa isaa/ishee
baleessuu akkasumas
isa /ishee ganuu irraa of nu eeggachuudhaan
Waaqayyoon akka jaallannu nu ajaja.
Yeroo baay’ee namoota hamanna; waa’ee namootaas wanta dhugaa hin taane
dubbannee maqaa balleesina. Kun immoo nama irratti sobaan dhugaa bahuu
jedhama.
Abboomiin kun waa’ee namaa waan dhugaa hin taane dubbahcuu, hamachuu,
dabrsanii waan hamaatti dabarsanii kennuu fi maqaa xureessuu fi sobaan
gowwoomsuu irraa nu ittisa (Fakk. 25:18; 24:2)
Waan hin dhagaeenye akka waan dhageenyeetti, waan hin beekne akka
waan beeknuutti, waan hin argin akka waan argineetti fuula abbaa firdii
durattis ta’ee namoota biratti waa’ee nama tokkoo sobaan dubbachuus
irratti dhugaa bahuu ta’a. (Bahuu 23:1)
Kanaafuu yeroo hundumaa waa’ee nama biraa wanta dhugaa taa’e qofa
akka dubbannu Waaqayyo sagalee isaatiin nu abbooma. Namni tokko
balleessaa yoo qabaate
illee hamma dandeenyetti kallattiidhaan
isa/ishee haasofsiisuutu nurra jira. Waa’ee namaas yeroo dubbannu
jaalalaan ta’uu qaba.
Waaqayyo sobaan nama irratti dhugaa bahuu in ciiga’a. (Fakk. 6:16-19;
14:25). Kanaafuu Waaqayyo dhuga baatota sobdoota ni adaba. (Fakk.19:9;
21:28; Zakariyaas 5:2-4). Qabeenya sobaan argamu qabaachuu
irra
hiyyeessa ta’uun akka wayyu kitaabni Qulqulluun barsiisa. (Fakk. 19:22).
Bara Kakuu Haaraa dura nama irratti keessatti abboommii kana eeguun
barbaachisaa akka ta’e fi cubbuun isaaf abbomamuu diduu kan keessa
namaatii bahu ta’uu isaa Gooftaan barsiiseera. (Mat. 15:19; Luq.18: 20)
Kanaafuu kanaan dura nama irratti sobaan dubbachuu fi dhugaa isaa
balleessuu akkasumas maqaa namaa balleessuudhaan namoota yakkinee yoo
jiraanne fuula Waaqayyoo duratti qalbii diddiirachuun barbaachisaa dha.
Kanaanis dheekkasaa fi firdii Waaqayyo sababii kanaatiif nutti fiduu dana’uu
jalaa jalaa bahuu dandeenya.
65
Elzaabel sobaan Naabot irratti dhga baatota sobaa bittee isa ajjeesifte.
Waaqayyo garuu waa’ee kanaaf ishee adabe. (1Mot. 21: 8-13,32)
.2.9.
Abboommii Sagalii fi Kudhan
HIn hawwin: Haadha manaa hiriyaa keetii, Mana Hiriyaa keetii, Qabeenya
isaas… hin Hawwin.
Hawwiin maal? Hawwiin yada/ fedha wanta kan ofii hin taane tokko kan ofii
godhachuuf barbaaduu ti. Hawwiin waan qabanitti quufuu dhabuu fi/ ykn
sassata ofittummaa irraa madda (Moot.5:20-27 Giyaaz; 1Moot 21:1-4 Ahab
iddoo wayinii Naabot hawwuun isaa..)
Abboommiin kun akk nuti wantoota kan keenya hin taane kan ofii keenyaa
godhachuuf nama nama biraa irratti jal’inia kam iyyuu hin goone nu ittisuuf ;
kana gochuu keenyaan immoo Waaqayyoon jaallachuu fi sodaachuu keenya
akka mul’ifnuuf nuuf kanname. Yeroo baay’ee wanta kan keenya hin taane
yeroo arginu ni hinaafna. Utuu kan ofii keenyaa godhachuu dandeenyee
jennee yaadna. Kana irraa kan ka’e immoo namoonni baay’een saamicha,
ajjeechaa, hanna, dirqiin gudeeduu, mirga namootaa sarbuu, fi gochaa
suukkaneessaa hedduu gochuu keessa seenu. Waaqayyo immoo wanta kan
keenya hin taane (kan hiriyaa kee—konkolaataa, man, qabeenya fi haadha
manaa) ilaallee hawwii hamaan akka nu keeessa hin galle brarbaadee
abboommii kana nuuf kenne.
Waaqayyo wanta qabnutti akka quufnuu fi galata qabeeyyii akka taanu
barbaada.
As keessatti hubachuun kan nuuf ta’u, abboomiin kun wanta ‘hawwii’ jedhamu
tokko illee hin qabaatainaa jedha jechuu mit. Hawwiin gosa lama: Hawwii
qulqulluu fi hawwii/badaa hamaa.
Abboomiin kun isa hamaa/badaa sana of keessatti akka nuti hin qabamne nu
abbooma.
Hawwii qulqulluun, hiriyaa keenya
irraa barree, otuu kan
isaa/ishee
hammeenyaan kan ofii keenyaa godhachu hin yaalin, “Anis hojjedhee
argachuutu anarra jira, jireenyi akkasii anaafis barbaachisaa waan ta’eef
karaa gaarii ta’een achi ga’uuf maal faa gochuun qaba…” jechuu dha.
Barumsa
Amantii Cimsannaa
Kan
Waldaa
Amantoota
Wangeelaa
Makaana Yasuus
(Waldaa Amantootaa BIiftuu Boolee)
Caamsa 2009
Finifnnee
2
3
Barumsa Amantii Cimsannaa
Kan
Waldaa Amantoota Wangeelaa
Makaana Yasuus
Biiftuu Boolee
(Tekiluu Tesfaayee tiin
Fooyyeffamee kan dhiyaate)
Caamsaa 2009
Finifnnee
4
Baafata
1. Seensa Barumsichaa.................................................8
1.1. Utubaalee Amantii ..................................................... 8
1.2. Fayyina Offii Dhugoonfachuu .....................................12
1.3. Karoora Fayyinaa .....................................................12
1.4. Xiinxallii Karoora Fayyinaa.........................................14
1.4.1. Nuti Hojiidhaan hin fayyine ......................................... 14
1.4.2. Nuiti Ayyaana Waaqayyootiin Karaa Amantii Fayyine...... 18
1.4.3. Nuti Hojiidhaaf Fayyine ..............................................19
2. Barumsa 1ffaa. Seenaa Uumama.............................. 20
3. Barumsa 2ffaa. Kufaatii namaa .................................. 23
4. Barsiisa 3ffaa. Waa’ee Waaqayyo .............................. 27
4.1. Waaqayyo eenyu? ....................................................27
4.2. Waaqayyo jiraachuu isaa attamitti beeknaa?................27
4.3. Waaqayyoon maaltu adda Godha?..............................30
4.4. Amaloota Waaqayyoo (God’s attributes)......................33
5. Barumsa 4ffaa. Barsiisa Sadan-tokkummaa (Trinity)... 39
5.1. Yaad-rimee Sadan-tokkummaa ..................................39
5.2. Sadan-tokkummaa, Kakuu Moofaa keessatti ................40
5.3. Sadan-tokkummaa, Kakuu Haaraa keessatti ................42
6. Barumsa 5ffaa. Yasuus Kiristoos (Waaqayyo Ilma) ..... 46
6.1. Yasuus Waaqayyo dhugaa ti. .....................................46
6.2. Yasuus Nama dhugaa ti.............................................47
6.3. Macaafni Qulqulluun waa’ee Yasuus maal jedha? ..........48
7. Barumsa 6ffaa. Hafuura Qulqulluu ............................ 49
7.1. Hafuurri Qulqullun Eenyu inni? ...................................49
7.2. Hojii Hafuura Qulqulluu .............................................50
8. Barumsa 7ffaa. Macaafa Qulqul luu........................... 52
8.1. Macaafa Qulqulluu kitaabota biroo irraa maaltu adda
godhaa?...........................................................................52
8.2. Wantoota sagaleen Waaqayyoo itti fakkeefaman ..........54
8.3. Barbaachisummaa dhubbiiffachuu/dhaga'uu Wangeelaa 54
9. Barumsa 8ffaa. Abboommii Kurnan............................ 54
9.1. Bu’aan Abboommii/seeraa Maal? ................................55
9.2.
Ibsa Abboowwiiwanii.................................................56
9.2.1. Abboommii Tokkoffaa: ............................................... 56
5
9.2.2. Abboommii Lammaffaa: ............................................. 57
9.2.3. Abboommii Sadaffaa:................................................. 58
9.2.4. Abboommii Afraffaa: .................................................. 59
9.2.5. Abboommii shanaffaa: ............................................... 59
9.2.6. Abboommii ja’affaa .................................................... 60
9.2.7. Abboommii Torbaffaa:................................................ 62
9.2.8. Abboommii Saddeettaffaa: ......................................... 63
9.2.9. Abboommii Sagalii fi Kudhan.......................................65
9.3. Xumura Abboommii kurnanii:.....................................66
10. Barumsa saglaffaa.
IRBAAATA QULQULLUU ........... 67
10.1. Seensa: ................................................................67
10.2.
Irbaatni Qulqulluun Maal Inni? Yoomis Jalqabame? .....67
10.3. Wahiyyoota Irbaata Qulqulluu keessaa......................67
10.4. Kaayyoo Irbaata Qulqulluu fudhachuu.......................68
10.5. Bu’aa Irbaata Qulqulluu irraa hirmaachuu..................68
10.6. Kennaa Irbaata Qulqulluu eenyutu fudhata? ..............69
10.7. Namni tokko yoom Irbaata Qulqulluutti dhiyaachuu
danda’a?..........................................................................70
10.8.
Irbaata Qulqulluu fudahchuu booda akkamitti jiraanna?
70
11. Barsiiisa 10ffaa: Cuuphaa Qulqulluu........................ 72
11.1. Cuuphaan maal inni? ..............................................72
11.2. Waa’ee cuuphaa wantoota hubatamuu qaban. ...........72
11.3. Eenyutu cuuphuu danda’aa? ....................................73
11.4. Kakuu Moofaa keessatti gaaddidduuwwan cuuphaa
qulqulluu .........................................................................73
11.5. Eenyutu cuuphama: Daa’ima moo Nama ga’eessa? ....74
11.6. Namni tokko si’a meeqa cuuphama? .........................75
12. Barumsa 11ffaa. Kadhata (prayer) ......................... 77
12.1. Kadhannaan Maali? ................................................77
12.2. Maaliif Kadhanna? ..................................................77
12.3. Attamitti kadhannaa?..............................................78
12.4. Yeroo Attamii Kadhanna? ........................................79
12.5. Kadhata Gooftaa Yasuus barsiise..............................80
13. Barumsa 12ffaa. Kurnoo.......................................... 89
13.1. Kurnoon maal? Yoomis jalqabe?...............................89
13.2. Kurnaffaa Eenyufaatu Baasaa?.................................91
6
14. Barumsa 13ffaa.
Seexana..................................... 93
14.1. Seexanni Eenyu? Essaas Dhufe?...............................93
14.2. Tooftaalee Seexanaa: .............................................96
14.3. Maqootaa Seexanaa ...............................................98
14.4. Amanaan tooko Seexana akkamitti mo’ata?...............99
15. Barumsa 14ffaa. Soortummaa (Stwardship) .......... 101
15.1. Hiikaa fi madda yaadrimee Soortummaa .................101
15.2. Gosoota hojii soortummaa.....................................104
15.2.1.
Namummaa sooruu ............................................... 104
15.2.2.
Lubbuu Sooruu ..................................................... 105
15.2.3.
Soortummaa Yeroo................................................ 108
15.2.4.
Sortummaa qabeenyaa/leeccalloo ykn Maallaqaa ...... 109
16. Barumsa 15ffaa. Waldaa Kiristaanaa (church)........ 110
16.1. Waldaa kiristiyaanaa jechun maal jechuu dha?.........110
16.2. Amaloota Waldaa ishee Dhugaa taatee ...................113
16.2.1.
Tokkummaa ......................................................... 113
16.2.2.
Qulqullummaa (holy)............................................. 114
16.2.3.
Guutummaa ykn hundumaa kan of keessatti hammattu
115
16.2.4.
Ergamtummaa (Apostilic) ....................................... 115
16.3. Hundeeffama Waldaan Kiristaanaa .........................116
16.4. Bulchiinsa waldaa.................................................116
16.4.1.
Caasaa Bulchiinsa Waldaa (gadii hamma oliitti)......... 117
16.5. Xumura...............................................................118
17. Barumsa 16ffaa.
Dhugaa Bahuu Amantii Kiristaanaa
120
17.1. Dhuga Bahuu Amantii isa kan Ergamootaa ..............120
17.1.1.
UUmuu ................................................................ 122
17.1.2.
Faayisuu .............................................................. 123
17.1.3.
Qulqulleessuu ....................................................... 124
17.2. Dhugaa bahuu Amantii Niiqiyaa..............................125
17.3. Dhuga bahumsa Amantii isa kan Atenaatewoos........127
18. Barumsa 17:Deebi’ee Mul’achuu Gooftaa fi Guyyaa
Dhumaa .................................................................... 129
18.1. Seensa ...............................................................129
18.2. Sababoota Deebi’ee dhufuu Gooftaa .......................130
7
18.3. Yeroon isaa .........................................................132
18.4. Bifa akkamiitiin Dhufa? .........................................132
18.5. Du’aa Ka’uu.........................................................134
18.6. Du’aa ka’uun foonii ti ............................................134
18.7. Firdii dhumaa ......................................................134
Kitaabilee Wabii: ........................................................ 135
8
SEENSA BARUMSICHAA
.1. UTUBAALEE AMANTII
Barumsa amantii cimsannaa isa jedhamu kana keessatti, maal akka
amannee fi amantii keenya immoo jabeeffachuuf wantoota nu barbaachisan
baranna.
Akka nama reef amaneetti(gooftaa
fudhateetti) wanti
beekuun nu
barbaachisan hedduutu jiru. Tokko tokkoon wantoota beekuun siif ta’an
barachuutti otuu hin darbin dura garuu, dhimmoota gurguddoo jireenya
amantii keetiif barbaachisaa ta’an afur seensa barumas kanaa keessatti
baratta.
Isaanis:
1. Waaqayyo Namoota in Jaallata: siinis Waaqayyo si jaalata.
<[]>Jaalalli Waaqayyoo immoo irra caalaatti Karaa Yasuus Kiristoosiin
Mul’ate.
Yoh.3:16 Waaqayyo tokkicha Ilma Isaa hamma keennutti guutummaa
biyya lafaa jaallate
Rom.5:8 Kiristoos nuuf du’uu isaatiin Waaqayyo jaalala nuuf qabu
agarsiise
<[]>Jalalli gaarummaatti gammada malee miidhama isa jaallatuutti hin
gammadu. Mitii? Waaqayyo cubbuu hin jaal’atu. Cubbamaan immoo akka
du’u hin barbaadu.
Hisqeel 18:23, 32; Hisqeel 33:11
Faaruu Erm 3:33
Hos 11:8
2Xim.2:4
2Phex 3:9
<[]>Kutaa kana irra dhaabadhuutii Waaqayyo jaalala Inni siif qabuuf Isa
galteeffadhu! Utuu Inni siin hin jaalatu ta’ee, yeroo ati cubbuu hojjette,
yeroo diinonnii kee si irratti ka’an, yeroo namoonni hamaa si irratti yaadan,
Yeroo atumti immoo of irrattti hamaa yaadde, badiisa guddaa badda turte.
Jireenyas otuu hin argatin hafta turte. Ulfina otuu hin ta’in, dhiphina
barabaraatu qooda kee ta’a ture. Jaalalli Waaqayyoo garuu kunoo abdii
jireenya barabaraa siif laateera.
9
2. Hundumatu Yakke: Atis nama cubbamaa/mtuu dha
<[]>Waaqayyo siin si jaalata malee, cubbuu kee ijaa ba’uu barbaada.
Cubbuun seera irra daddarbuu dha. Cubbuun Namaaf Waaqayyo gidduutti
gargar bahumsa uuma.
Lallba 7:20- namni cubbuu hin qabne tokko illee hin jiru
Rom 3:19-23 Hundumatu yakke
Gal.3:22 Hundumtuu cubbuu jala galee jira
1Yoh.1:8 Cubbuu hin qabnu yoo jenne of sossobna
3. Gatiin cubbuu du’a: Yasuus Kiristoos keessa hin jirtu taanaan atis
du’a/tu dha
<[]>Duuni kunis barabaraan Waaqayyottii gargara bahuu dha. Duuni gosa
sadiitu jira.
Du’a foonii===isa foonnii fi lubbuun gargar bahu. Duuni akkasii
kun gaaf Addam cubbuu hojjete jalqabee nama irratti mo’e.
Du’a hafuuraa===Isa otuma fooniin jiranii, hafuuraan garuu
Waaqayyoottii gargar bahanii
jiraatani. Addaan cituu wal-
qunnamtii namaa fi Waaqayyo gidduu jiru irraa kan dhufu.
Namni tokko utuu gara Gooftaa Yasuus dhufee Isa Gooftaa
jireenya isaa hin godhatin dura, karaa hafuuraa du’aa dha.
(Efe.2:1-5; 4:18; 1Xim.5:6; Mul. 3:1)
Du’a lubbuu=== Kun isa guyyaa dhumaatti, warri karaa
Kiristoositti amanuu araara Waaqayyoo hin fudhatin Seexanaa fi
ergamoota isaa wajjin galaana abiddaatti darbataman kan
agarsiisu dha (Mul.20:11-15). Kunis barabaraan Waaqayyoo, Isa
gammachuu fi nagaa akkasumas boqonnaa namaaf kennuu,
irraa gargar bahuu dha. Abdii tokko malee dhiphina xumurama
hin qabne keessa jiraachuu!
<[]>Warreen kun sadeen walumaa galatti du’a jedhamu. Yoodhuma
hundi isaanii gatii cubbuu ta’an iyyuu, isa jalqabaa nama hundumaatu
dhandhama. Inni
lammaffaan immoo isa sadaffaatti ceesisa.
Kana
jechuunis, namni tokko Yasuus Kiristoosiin amanuudhaan du’a hafuuraa
10
keessaa hin dammaqu taanaan dhiphina bara baraa jalaa karaa ittiin
hafuu danda’u tokko illee hin qabaatu.(Efe.5:14)
<[]>Wantoota cubbuun nama irratti fidu keessaa inni guddaan Waaqayyotti
gargar baasuu dha. Kunis karaa biraa du’a jechuu dha. Waaqayyottii gargar
bahuun immoo, jireenyattii, nagaattii, ulfinattii, gammachuuttii gargar bahuu
dha. [Mee atumti halkan itti waa sodaattee ykn dhiphattee halkanni sitti
dheerate yaadadhu: “Yoom bar’aa?” halkan itti jette. Bara baraaf nagaattii
adda bahuun hoo hammam caalaatti ulfaataa ta’uu danda’a ree?]
Isa.48:22 Nama cubbumaadhaaf nagaan hin jiru
Hisq.18:4,20; Luubuuu cubbuu hojjetutu du’a
Roma. 6:23 Gatiin nama cubbuu hojjetuu du’a
Rome.5:12—Hundumtuu waan yakkaniif duuni nama hundumaatti
dhufe
Yaaqob 1:15 cubbuun du’a deessi
Mul’ata 21:8—cubbuun galaana abiddaatti gatamuutti nama geessa
4. Karaa Kiristoositti amanuu abdiin jireenyaa dhala namaatiif
jira: Atis Yasuusiitti Amanuudhaan Fayyite!
AKkuma armaa olitti arginetti, cubbuun nama ajjeesa. Cubbamaanis ni du’a.
Garuu kun seenaa isa dhumaa miti. Ammallee nama cubbamaadhaaf abdiin
jireenyaa waan jiruuf.Eessaa?
<[]> Cubbuun dhala namaa akka galaanaatti
liqimsee jira. Namni
galaanaan liqimsfame kan biraa kan isa baasu barbaada. Kanaa achi du’a
ooluu hin danda’u. Akkasuma namni cubbamaan du’a jalaa olluu kan inni
danda’u gargaarsa yoo argate qofa. Garagaarsi galaana cubbuu keessaa nu
baasuu danda’u immoo fayina karaa Gooftaa Yasuus mul’ate qofa. Namni
Yasuusitti amanauudhaan dhiiga Isaatinis dhiqachuudhaan qulleeffama.
(1Qor.6:11; HoE. 26:14-18, 1Phex.1:2).
Dhugaan ati amantee, itti cimuuf deemtu egaa isa kana.
11
<[]>Ati gaafa Yasuustti amantee kaaftee wantoota hedduu argatte keessaa
warren gurguddoon:
i. Mucaa Waaqayyoo tate
Yoh.1:11-12- Warra isa simataniif
ijoollee Waaqayyoo akka ta’aniif
gooftummaa isaaniif kenne; isaanis warra Maqaa isaatti amananidha
Warri Ijoollee Waaqayyoo ta’an immoo mootummaa abbaa isaanii ni
hirmaatu.
Rom.8:17Ijoollee Waaqayyoo erga taanee warra waan hundumaa isaa
wajjin argatan in taana.
Galatiyaa 3:29—sanyii
Abriham erga
taatanii waan Waaqayyo
abdachiise ni argattu
Yoh.1:11-12- Warra isa simataniif
ijoollee Waaqayyoo akka ta’aniif
gooftummaa isaaniif kenne; isaanis warra Maqaa Isaatti amanan dha.
ii. Dhiifamuu cubbuu keetii argatte
Qol. 1: 12-14 Ilma Isaa kanaan furamuu, dhiifamuu cubbuus
arganneerra.
Rom.8:1 Warra Kiristoositti amananitti firdiin itti muramu hin jiru
HoE.10:43-Namni isatti amanu hundinuu Maqaa isaatiin dhiifamuu
cubbuu in argata
HoE.13:38-39 Yasuusitti kan amanu hundinuu hiikama ni argata
HoE.26:18 Yasuus, “Anatti amanuudhaan dhiifamuu cubbuu isaanii
argaranii…”
Ibiro.9:22,28 –Dhiiga malee dhiifamni cubbuu hin jiru
iii. Jireenya barabaraa qabaatte
Yoh.5:24 Namni anatti amanu du’aa gara jireenyaatti darba
Rom.5:21-Karaa Yasuus jireenyi barabaraa mo’a
Tit. 3:7 Waaqayyo, ayyaana Kirstoosiin qajeelotatti
lakkaa’amenee,
abdii jireenya barabaraa akka argannuuf kana nuuf godhe
1Yoh.2:24-25- Abdiin Waaqayyo nuuf kenne jireenya barabaraa ti.
iv. Kennaa Fayyina fudhatte
Namni tokko gaafa Gooftaa Yasuusiin jireenya isaa irratti moosisu yookiin
immoo fayyisaa jireenya isaa godhee fudhatu, fayina argata. (Rom3:23-26;
Efe2:4-5;2Tes 1:8-10)
12
Akka kutaalee kana keessatti arginutti:
Namni tokko gaafa sagalee Waaqayyoo dhaga’ee, Yasuusiin garaa isaa
guutuu gara jireenya isaatti affeeru, Gooftaan gara jireenya isaa ni dhufa.
Namni Yasuusiin jireenya isaatti affeeruudhaan isa simate immoo Mucaa
Waaqayyoo ta’uuf gooftummaa (aboo) argata.
Namni Yasuusiin amanuudhaan mucaa Waaqayyoo ta’e kun immoo
jirenya bara baraa qabaata(1Yoh.5:10-12)
.2. FAYYINA OFFII DHUGOONFACHUU
Namni tokko amantii isaa cimsachuuf, bu’aa amanuun isaa isa irratti fide
beekuu
fi
dhugoonfachuu qaba. Haaluma kanaan, amanaan
tokko
jireenyicha isa Yasuus Kiristoositti amanuudhaan argate mirkaneeffachuu hin
danda’u taanaan jabaachaa fi guddachaa deemuu hin danda’u. Yeroo
hundumaa mamaa fi sodaataa jiraata.
Kanaaf, kutaa jalqabaa kana keessatti amanaan tokko akkam godhee fayina
isaa mirkaneeffachuu akka
danda’u
ilaaluuf
yaalla.
Utuu gara
mirkaneeffachuu hin deemin dura garuu gaaffilee barbaachisummaa qaban
sadii deebisuudhaan haa jalqabnu. [Deebii kee ofuma keetiif yaadannoo ofii
kee irratti qabadhu.]
1. Gaafa duutu,
‘Mootummaa Waaqayyootti nana gala’
jettee ni
yaaddaa?__________
2. Ni galalta haa jennu. Yeroo mootummaa Isaatti si galchu ‘Waaqayyo
maal faa ilaalee ana galcha’ jettee yaadda?
3. Ani Mootummaa Waaqayyootti galuu koo dura kana siirreessuutu ana
irraa eegama wanti ati jettu ni jiraataa?
Gaaffileen kunniin hubannoo ati Karoora fayyinaa Waaqayyo siif qabuuf
qabdu sakkata’uuf si gargaara. [Deebii sagaleen Waaqayyoo gaaffilee kanaaf
deebisu itti fuftee yeroo dubbiftu argachuu dandeessa.]
.3. KAROORA FAYYINAA
Amantaalee mit-Kirstaanaa ta’an mara keessatti waa’een fayyinaa icciitii
gaafa Guyyaan Firdii ga’u bakkeetti bahu qofa godhamee ilaalama. Akka
isaan jedhanitti, Waaqayyo erga hojii isaanii madaallii irra kaa’ee ilaalee
booda kan baramu dha. Macaafni Qulqulluun garuu bifa biraadhaan barsiisa.
Mee 1Yoh. 5:11-13 irra deebi’ii dubbisi.
13
“Waaqayyo jireenya bara baraa nuuf kenne; egaa dhugaan isaa
isa kana; jireenyi barabaraa kunis Ilma Isaa keessatti argama. Namni
Ilma Waaqayyoo qabaatu jireenyicha qaba; namni
Ilama
Waaqayyoo hin qabaanne, jireenyicha hin qabu. Isin warri maqaa Ilma
Waaqayyoottiamantan, jireenya bara baraa qabaachuu keessan akka
beektaniifan kana hundumaa isiniif caafe.” 1Yoh. 5:11-13
Kutaa kana keessatti
yaadota
fayyina keenya mirkaneeffachuuf nu
gargaaran sadii argachuu dandeenya.
1. Waaqayyo jireenya barabaraa nuuf kenne.
Jireenyi barbabaraa kennaa Waaqayyoo biraa namni argatu dha. Kennaan
immoo mindaa ykn gatii
itti dadhabne waan argannu miti. Kennaan
arjummaa isa kennuu irratti hundaa’ee kan godhamu dha. Kennaan kunis
kan amma fudhachuu dandeenyu dha. Asuma biyya lafaarra otuu jirruu
jireenyicha jalqabna.
2. Namni Ilama Waaqayyoo qabaatu Jireenyicha qaba
Yasuusitti kan amanuu fi Isa kan simatutu, Isaa wajjin jireenya bara
baraa qabaata; sababni
isaa jireenyichi Yasuus Keessatti waan
argamuuf
Jireenyicha har’aa jalqabnee kan qabaannu yoo ta’u, guyyaa booddetti
immoo gutummaatti dhaalla/keessa galla.
3. “Jireenya barabaraa qabaachuu keessan akka beektaniifan kana
hundumaa isiniif caafe” (lk13)
Warri Yasuusitti amanan ammuma iyyuu jireenya barabaraa
argachuu isaanii beekuu ni danda'u. Kana jechuunis, Kennaa
jireenya bara baraa akka fudhatan beekuun ni danda'amaaf
jechuu dha.
Kanaafuu, amanaan tokko jireenya bara baraa argachuu fi hin
argannee isaa baruuf dirqamatti guyyaa firdii eeguun isa irra hin
jiru.
Sababni
isaa immoo jireenyi bara baraa kun Ilma
Waaqayyoo- Yasuus Kiristoos- keessatti argama waan ta'eef,
Yasuusiin of keessaa qabaachuu isaa beeknaan, Isa keessatti
jireenya argachuu isaa ni beeka waan ta’eef.
Waaqayyo nu jaallatee gatii guddaa nuuf baase –tokkicha Ilma
Isaa du’atti dabarsee kennee. Basii hammana ga’u erga nutti
baasee booda, jireenya shakkiin guute akka jiraanu hin fedhu.
14
Sababni isaa immoo, Inni waan nurraa barabaadu ibsee lafa
kaa'eera. Nus isa Inni nurraa barbaadu kana gochaa jiraachuu
keenya fi dhiifnee jiraachuu keenya beekuu ni dandeenya.
Yasuus karaa jireenyaa, buddeena jireenyaa, bishaan jireenyaa,
du'aa ka'uu fi jireenya... akka ta’e Macaafni Qulqulluun nutti
hima. Egaa karaa Yasuus Waaqayyo duratti ija jabina guddaa
qabna.
Garuu as keessatti hubachuun kan nuuf ta'u jira. Daawwaa
dhukkuba ofii manaa qabaachuun dhukkubichattii fayyuu jechuu
akka
hin
taane,
Yasuusiin
fayyuun
keenya
Yasuusitti
jiraachuudhaanis akka mul'atu dagachuun nurra hin jiraatu
(Yoh.15:4).
.4. XIINXALLII KAROORA FAYYINAA
Jireenya bara baraa qabaachuu fi yeroo duunu(asii godaannu) Waaqayyo
bira akka dhaqnu maaliin beeknaa?
Macaafni Qulqulluun Waaqayyo karoora namoota fayyisuu akka qabu
barsiisa. Waaqayyo namni hundinuu gara Isaatti deebi'ee araara akka
argatu barabaada. Kanaaf jedhees, maal gochuun akka nuuf ta'u
mul'ise; Waaqayyo wanta fedhu nu hin dhoksine.
Haal-dureen fayyinaa karoora Waaqayyoo kana keessatti addeeffamee
jira. Karoorichis furmaata rakkoo dhalli namaa keessa galee jiruu ti.
(Rom.3:23, 6:23a).
Waa'ee karoora kanaa ergamichi Phaawuloos yeroo ibsu wantoota inni
jedhu mee Efe.2:8-10 keessaa dubbisi.
Kutaa kana keessatti,
Xuqaalee xiyyeeffannoo sadii
ilaaluu
dandeenya.
1. Nuti Hojiidhaan hin fayyine.
2. Nuiti ayyaana Waaqayyootiin karaa amantii fayyine
3. Nuti hojiidhaaf fayyine
Mee sedeen kana tokko tokkoon haa ilaallu.
.4.1.
Nuti Hojiidhaan hin fayyine
Amantaalee lafa kana irra jiran heduun namni hojiidhaan qofa akka fayyu
barsiisu. Hojii fuula Waaqayyoo duratti faara tolaadhaan akka ilaalamnu nu
godhu ga'aa qabaachuun akka namarra jirus cimsanii barsiisu. Kun karaa
15
biraan immoo, kan Waaqayyo, "Nama kanaaf fayyinni ni ta'a" jedhu hojii
keenyaan garaa Isaa mo'annee yeroo argamnudha jechuutti nu geessa.
Akka barsiisa Macaafa Qulqulluutti garuu, yaadni yookiin ilaalchi kun rakkoo
guddaa of keessaa qaba. Akka nuti yaada/ilaalcha kana hin fudhanne kan nu
godhan saboonni
lama maqaa dhahamuu ni danda’u. Tokkooffaan,
Waaqayyo qulqulluu ta'uu isaa yoo ta'u, inni lammaffaan, immoo Namni
cubbamaa ta'uu isaa ti.
Qulqulluu ta'uun Waaqayyoo akkamitti hojii keenyaan akka
hin fayyine nu daangessa? Waaqayyoof qulqullummaan amala
Isaa ti. Qulqullummaa Isaatiinis Waaqayyo mudaa hin qabu.
1Yoh. 1:5 "Waaqayyo ifa dukkanis Isa bira raawwatee hin jiru"
jedha. Kanaafuu, namni hojii isaatiin fayyuu danada'a taanaan
safartuu qulqullummmaa Waaqayyoo kana guutuutu isaaf ta'a.
Cubbuun tokko iyyuu garuu keessatti argamnaan namichi kun
gara Waaqayyootti dhiyaachuu hin danda'u. Yaaqob 2:10
keessatti namni abboommii tokko cabse akka hundumaa cabsetti
akka lakkaa'u dubbifna. Waaqayyo immoo qajeelaa (kan firdii hin
jal'ifne) waan ta'eef nama seera Isaa hundumaa cabse utuu hin
adabin hin dhiisu. Kanaafuu, dhalli namaa hojii
isaa
isa
guutummaatti gaarii
ta'een Waaqayyo duratti
dhiyaachuu
danda'a jechuun guutummaadhumatti nama abdii jireenyaa irraa
fageessuu ta'a.
Jirenyi namaa cubbuudhaan guutuu dha. Kana jechuunis,
namni namummaa cubbuun dhaale qaba. Kanaafuu, ni
cubbama; seera Waaqayyoo guutee eeguu hin danda'u. Safartuu
qulqulluummaa
Waaqayyo
irraa
barbaadu
irraa
kufeera.(Rom3:23). Kana irraa kan ka'e, firdiin/dheekkamsi
Waaqayyoo nama cubbamaa irra
jira. (Efe.2:3). Cubbuun
Waaqayyottii akka adda nama baasu armaa olitti ilaaluun keenya
ni yaadatama. (Isa 59:2).
Kanaafuu egaa, ammuma iyyuu hojiin keenya fuula Waaqayyoo dura nu
dhaabachiisuuf ga'a miti.
Kana
jechuun garuu,
‘Hojii
gariin nuuf
barbaachisaa miti; waanuma feenes hojjechuu ni dandeenya’ jechuu akka
hin taane daballe yaadatti qabachuun barbaachisaa dha.
16
Hojiidhaaf fayyine malee hojiidhaan hin fayine.
Namni tokko yeroo
barreessu akkas jedhe: Waan hin ta’in ta’uu hin dandeenyu (We cannot be
what we are not!). Otuu hin fayyin dura, uumaama(nature) keenyaan nuti
cubbamoota. Yeroo fayyinu Hafuurri Qulqulluun nu keessa jiraachuu jalqaba.
Inni Keessa keenya waan geddaruuf, ergasii hojii garii godhachuu
dandeenya.
1Yoh.3:7-10 ‘kan Waaqayyo irraa dhalate cubbuu hojjechuu itti hin
fufu’ jedha.
Jijjiiramni akkaataa jireenya keenyaa irratti dhufu fayyinaaf ragaa ta’a.
Jijjiiramichis kan itti fufu malee, kan al tokko qofa ta’ee dhaabatu miti. Haa
ta’u iyyuu malee, inni guddaan yeroo Yasuusiif of laannu ta’a. Jijjiiramoota
gurguddoo yeroo namni tokko Yasuus Kiristoosiin gooftaa jireenya isaa
godhatee fudhatu ta’an keessaa sadii caqasuun barbaachisaa ta’ee nutti
mul’ata. Isaanis:
1. Waaqayyoof jiraataa ta’uu: Wantoonni Waaqayyoo wajjin wal-
qabatan (kanneen walitti dhufeenya keenyaa fi kan Isaan wal
hidhatan jedhuu dha) kan akka waldaa dhaquu, sagalee
Waaqayyo dubbifachuu, kadhachuu fi tokkummaa obbolootaa
keessatti
qooda
fudhachuu amma nutti
toluu
jalqabu.
Dhimmoota iddoon kennamuufiif ta’an ta’anii nutti mul’achuu
jalqabu. Wantoonni dur nuti akka gowwummaa fi yeroo gubuutti
lakkoofnu amma nuuf barbaachisoo fi kan gatii nu argachiisan
ta’anii nuuf mul’atu.
2. Cubbuu hubachuu: cubbuun dur tuffannu(yoo goone salphaa
nutty fakkaatu) amma nutti ulfaachuu jalqaba. Isa yoo goonee
argamne, hafuurri Waaqayyoo inni nu keessa jiru baay’ee nu
ceepha’a.
3. Yasuusiin fakkaachaa adeemuu. Akkuma Kiristoos Abbaa Isaa
gammachiisuuf
tajaajilaa
ture, nus wantoota Waaqayyoon
gammachiisantu qalbii keenya qabataa adeemna. Amala bara
dheeraaf
irraa cituu dadhabde yoo qabaanne illee, yeroo
gabaabaatti dhiifna. Suuta suutaan amalli keenya geddaramaa
adeemuu qofa otuu hin
taane, geddarmni keenya gara
Kiristoosiin fakkaachuutti ta’a.
17
Egaa bu’uurri fayyina keenyaa miira (feeling) keenya otuu hin taane, dubbii
Waaqayyo ta’uu mala. Fayyina keenya kan amma mirkaneeffachuu
dandeenyus isumaan. Dubbiicha irratti hundoofnee.
Seera Lakkoofsaa 32:19 yeroo dubbifnu akka tasumaa Waaqayyo hin sobne
dhugaa baha. Kanaafuu, Sagalee Waaqayyoo dhageenyee,
otuma
gowwumma fakkaatullee taanaan Isa amanuun, isa Waaqayyo jedhe nu
argachiisa.
Keennaa Fayyinaa Waaqayyo nuuf kenne kan ofii keenyaa godhachuuf
wantoota lamatu nurraa barbaadama: qalbii diddiirannaa fi Amantiidhan
fudhachuu.
Qalbii diddiirannaa
Qalbii diddiirannaan, cubbuu dhiifnee Waaqayyotti deebi’uuf, murtii
yaada garaa geddarachuuf godhamu dha. HoE.2:19 “himachuu fi irraa
deebi’uu”
Namni qalbii diddiirannaan dhugaa godhatu tokko wantoota sadii
raawwata. Isaanis:
1. Cubbutti gaabbuu (conviction), (2Qor.7:10): Itti gaabbuu
dhugaan akka Waaqayyoon yakkine beeknee, itti yeella’uu dha.
Kunis cubbuu hojjennetti,
itti ceepha’amuu of keessaa qaba.
Cubbuutti akka ceepha’amnu kan nu gargaaru Hafuura Qulqulluu
dha. Namni hojii inni hojjete sirrii akka hin taane otuu hin
beekin ‘cubbuu himachuun’ isa rakkisa. Duraan dursa ofii isaatii
yakki inni godhe yakka ta’ee itti mul’achuu fi sirrii akka hin
taane itti dhaga’amuutu irra jiraata.
2. cubbuu himachuu (confession) (1 Yoh. 1: 9): Himachuun
waa’ee cubbuu itti gaabbine sanaa, baafnee Waaqayyotti
dubbachuu dha.
Waaqayyos kan Inni dhala namaa irraa
barbaadu
isa kana. Akka namni cubbuutti gaabee Isatti
himachuudhaan araara gaafaatu barbaada. Waaqayyo nama
cubbuu isaa dhokfatutti hin gamadu; namni akkasii Waaqayyo
biraa fayyina hin argatu(Fak.28:13)
UUmama 3: 12-13 Addaam himachuu dhiisee Hewaanitti quba qabuun
isaa Jannata keessaa isa baase
18
1Samu’el 15:13-18; 24-25 saa’ol cubbuu isaa dhokfachuu yaalee
abaaramaa ta’e
Faars.32:3-5
‘ani cubbuu koo himadhee jennaan Waaqayyo anaaf
dhiise jedha Daawit
Fakkenya 28:13 Cubbuu isaa kan dhokfatu fayyummaa hin argatu
Erm. 2:22-23 Waaqayyo maaliif himachuu dhiiftanii dhoksituu jedhee
saba isaa komate
Maat. 23:25-28 Yasuus Warra Fariisotaa qulqulloota of fakkeessanitti
dheekame
Lewwoota 26 :39-42; 1Mootota 8:47-49; Far51:1-5,10; Erm 3:12-
13;Dan 9:20-23; Luq 15:18-24; 1 yoh 1:8-10
3. Cubbuu irraa deebi’uu (conversion) (2Xim. 2:19): Karaa
cubbuu fi jireenya cubbuu irraa gara Kiristoositti deebi’uudhaan,
karaa jireenyaa haaraa jalqabuun qalbii diddiirannaa keenya
dhugaa fi fiixaan bahaa godha. Kana jechuun garuu, deebinee
yakkuu hin dandeenyu
jechuu miti. Garuu dhugaadhaan
Waaqayyoof hojjechuuf akkasumas cubbuu irraa deebi’uuf
barbaaduu keenya kan agarsiisuudha malee.
Erm 7: 3-7; 26:13 karaa keessan sirreeffadhaa
Maat. 3:6-10 Cubbuu himachuun qofaan ga’aa akka hin taanee fi
ija
godhachuun akka barbaachisu
HoE 26:20 qalbii diddiiratanii irraa deebi’uu
Gal. 5:22-23
Filip. 1:11
.4.2.
Nuiti Ayyaana Waaqayyootiin Karaa Amantii Fayyine
Fayinni wanta nuti hojii keenyaan arganne miti. Kana jechuudhaan garuu
nuti fayina keenya keessatti ga'ee tokko illee hin qabnu jechuu miti. Nus
taanee Waaqayyo fayina keenya keessatti qooda qabna. Haa ta'u iyyuu
malee garuu, shoora isa guddaa Waaqayyotu haasa'e.
Ga’ee Waaqayyoo: Fayyina nuuf kenne. Inni Karaa fayyinaa, Ilma isaa
Yasuus Kiristoosiin, nuuf erge. Yasuus immoo bakka keenya du'uudhaan
gatii cubbuun nutti fidu hundaa baase. Isa irraa kan ka'e cubbamoonni
amma fayyina Waaqayyo kennu argaachuu ni danda'u.
Ga’ee Keenya: Nus immoo amantiidhaan harkaa fudhachuun ga'ee qabna.
Amantii akkamii?
19
Nuti Yasuu Kiristoositti amantiidhaan fayyine. Kunis
Wangeela
Kiristoosiin amannee simachuudhaan jechuu dha. Marq.1:5
Amantiin itti walii galuu fi irratti of gatuu of keessaa qaba. ‘Waan kun
akkas’
isa
jedhutti walii
galuu qofaan amantii
hin
jedhamu.
Fakkeenyaaf:
‘Waaqayyo danda’aa dha’ yaada jedhutti waliif galuu
otuu hin ta’in, hala rakkisaa keessa dhaabatanii Waaqayyo haalicha
dabarsuu akka danda’u fudhachuutu amantii dha.
Fkn. Ayyana Fannoo fi du’aa Ka’uu Yasuus biyya guutuutu
ayyanefata. Garuu biyyi keenya guutummaatti Yasuusiin qaba?
Namoonni baay’een Yasuus karaa fayyinaa akka ta’e utuu beekanii
garuu hin fayyan (Yaaq.2:19).
Abdii fayyina ofii hojii ofii irra utuu hin ta’in, hojii araarsuu Isaa irra
ta’uu beekanii, Gooftaa Yasuus irraa ija kaa’achuun ammantiidhaan
fayyuu jedhama.
.4.3.
Nuti Hojiidhaaf Fayyine
Nuti akka hojii gaarii hojjechuu dandeenyuuf fayyifamne. Kanaafuu, erga
fayyinee booda, wanti akka hojjennuuf nurraa barbaadamu ni jira. Innis hojii
gaarii dha. Hojii gaariin kan nuti ittiin fayyine otuu hin ta’in, kan erga
fayyinee booda fayyuu keenya mulísuuf hojjennu dha.
Yaada kana sirriitti hubachhuuf, mee luqqisiiwwan Macaafa Qulqulluu kanatti
aananii dhiyaatan qayyabadhu: Maat 5:16; HoE. 9:36; 2 Qor 9:8; Qol 1:10;
2 Tes 2:17; 1 Xim 2:10; 5:10; 5:25; 6:18; 2 Tim 2:21; 3:17; Titos 2:7;
2:14; 3:1; 3:8; 3:14; Ibr. 10:24; 13:21; 1 Phex 2:12
20
BARUMSA 1FFAA. SEENAA UUMAMA
Waaqayyo Inni nuti Waaqeffannu Isa waan hunumaa uume dha. Uume
yeroo jennu, waan hin jirre tokko gara jiraachuutti fide jechuu keenya.
Waanta hin jirree fi duwwaa ta’e irratti dubbatee, wanta jiruu fi guutuu ta’e
tokko mul’ise jechuu keenya.
Jechi uumuu jedhamee Macaafa Qulqulluu keessatti hiikame, jecha Afaan
Ibiraayisxii,
‘Bara’
jedhu irraa dhufe. Kana jechuun waan hin jirree
jiraachisuu yaad-rimee (concept) jedhu of keessaa qaba.
Jechi kun Waaqayyo qofaaf jecha fayyadu dha. Sabani isaa wanta namni
hojjetu hunumtuu waanta jiru irraa ka’ee, waan jiru tokko bifa tokko irraa
bifa biraatti geddaruu waan ta’eef in uume jechuu hin dandeenyu.
Fakkeenyaaf, Namni Waraqaa muka irraa hojjete. Kana jechuun uumama isa
tokkotti fayyadamee wanta biraa tokko tolche malee waan hin jirre irraa
waraqaa uume miti. Kanaaf Waraqaa hojjechuun namaa, uumuu isa
Waaqayyo raawwatee wajjin wal bira qabamuu hin danda’u.
Seera Uumamaa 1:1-2:4 dubbisi. Akka kutaa kana keessaa dubbifnutti,
Waaqayyo guyyoota1 ja’a keessatti wantoota nuti hara’a arginu fi hin argine,
wantoota nuti beeknuu fi hin beekne, wantoota nuti bira hin ga’in jirruu
baay’ee illee uume ykn jiraachise (brought to existance)!
Tartiibni
inni
ittiin waantoota hunumaa kana uumes kan ogummaa fi
beekumsa dinqisiisaan guute dha. Isa keessatti Waaqummaan isaa, jabinni
isaa, dandeettiin isaa, akkasumas guddinni isaa mul’ateera. Mee tartiiba
uumamaa akkaataa salphaatti haa ilaallu.
Guyyaa tokkoffaa (uum.1:1-5)
Bantii Waaqaa tii fi lafa (heavens and the earth) uume
Dukkana fi Ifaa (halkanii fi Guyyaa) uume. “Ifni haa ta’u!” jedhee.
Guyyaa lammaffaa (1:6-8)
1 Beektonni tokko tokko isa guyyaa jedhamee barreeffame kana jaarraa baay’ee ta’uu akka danda’utti dubbatu.
21
Bantii
akka
waciitii
gombifame
tokko
uume
[firmament(eng)/Xefer(Amah.]. Bantii akka Waciitii gombifame kana
‘Waaqa’(SKY) jedhee moggaase
Bishaanota ‘Waaqaa’ gadii fi isa olii addaan qoode
Guyyaa sadaffaa (1:9-13)
Bishaanota bantii akka waciitii gombifame kana jala jiran walitti akka
qabaman abboome. Lafti gogaanisa akka mul’atu godhe. Bishaan
walitti qabameen ‘Galaana’ jedhee, lafa isa gogaadhaan immoo ‘Lafa’
jedhe moggaase.
Lafa irratti biqiloonni gargaraa akka qomoo qomoo isaanitti akka
biqilaniif abboome.
Guyyaa afraffaa (1:14-19)
Guyyaa fi halkan gargar haa baasaniif ibsoota bantii waaqaa keessatti
sagalee isaatiin uume. Isaanis: Aduu, ji’aa fi urjoota. Ibsoota kanas
lafa irratti akka ibsaniif wantii waaqaa keessa kaa’e.
Guyaa Shanaffaa (1:20-23)
Lubbu qabeeyyii bishaan keessa jiraatan akkasumas
simbirrootaa fi allaattota qilleensa keessa balali’an uume. Isaanis akka
baay’ataniif eebbise.
Guyyaa Ja’affaa (1:24-31)
Lubbu qabeeyyii lafarra jiraatan (horii qe’ee, bineensa lafaa, wantootal
lafa irra munyuuqan hundumaa) uume.
Dhuma irrattis nama uume.
o Akka bifaa isaa fi fakkeenya ofii isaatti uume.
o Dhiiraa fi dubartii godhee isaan uume.
o Mootummaa haa qabaataniif isaan uume.
o Isas in eebbise
Bifa Waaqayyoo yeroo jennu, Waaqayyotu adiidha ykn
gurraacha jechuu utuu hin taane, akka amala isaatti akka
ta’e barra. Fakkeenyaaf: Waaqayyo Mootii/bitaa waan
hunumaa ti. Inni ogummaa, dandeettii, tokkummas of
keessaa qaba. Nama uume kanas ofiin yoo qixxeesuudhaa
baate illee uumama irratti mootummaa akka inni qabaatu
godhee, ogummaa akka qabaatu godhee, dandeettii
kenneefii, tokkummaa-walii wajjin jiraachuu akka danda’u
godhee isa uume.
22
Egaa kana irraa kan nuti arginu: Waaqayyo namoota
ofitti aansee adda godhee uume. Akka uumama warra
kaanittis
‘ta’aa’ jedhuu otuu hin taane, harka isaatiin
biyyoo lafaa irraa tolchee hafuura jiraataa itti baafate.
(uum. 2:7-8; 15-25)
Guyyaa Torbaffaa (2:1-3)
Waaqayyo hojii hojjete hundumaa raawwatee in boqote.
Guyyaa torbaffaa sanas in eebbise in qulqulleesses. Waaqayyo Guyyaa
boqonnaa namootaaf
kennuudhaan akka
isaan
isa
fakkaatan
godheera. (Seera Bahuu 20:8-11)
Barumsa Uumaa kana irraa har’aaf maal barruu dandeenya?
Waaqayyo uumaa waan hundumaa ti. Kana jechuun immoo waan hin
jiru jedhamuu fi duwwaa dha jedhamu irratti hojjetee miidhagsuu ni
danda’a. Kanaafu, haaluma hin fakkaanne keessattillee Waaqayyoon
amanachuun ogummaa dha.
Waaqayyo otuu ibsoota hin uumin (G4) ifa uumuun isaa (G2)
dandeettii diqisiisaa qabaachuu isaa nutti agarsiisa. Wanti namaaf hin
danda’amne Waaqayyoof ni danda’ama.
Waaqayyo otuu nama hin uumin dura wantoota namaaf barbaachisan
uume. Har’as jireenya keenyaaf waan barbaachisu Waaqayyo duraan
dursee qopheessera. Waaqayyo waa’ee wantoota namoonni
irra
jiraatanii fi ittiin jiraatanii, waan isaan nyaataniifis yaadee waan tureef
dursee uume; in eebbiseefis. (1:29)
23
BARUMSA 2FFAA. KUFAATII NAMAA
Waaqayyo yeroo nama uume, qulqullootaa fi qajeelota godhee uume.
Lalaba.7:29. Waaqayyo nama uume kana callisee irra lafaarra bakkuma
tokko hin buufne. Garuu biyya gara ba’a biiftuutti keessaa Edenitti iddoo
dhaabaa adda ta’e tokko qopheesseefii achi keessa kaa’e. Iddoon kun irruma
lafaa yoo ta’e iyyuu, jireenya isaaniif akka mijatutti kan adda baafamee
harka Waaqayyootiin namaaf qophaa’e ture.
Caalaadhumatti
immoo
gammachuun jireenya isaanii guutuu haa ta’uuf jedhee Waaqayyo yeroo
yerootti dhaqee isaan daawwata ture.(uum.3:8-9). Inni isaaniif jaalalaa fi
kabajaa guddaa waan qabuuf akka michuu amanamaatti dhaqee isaan
haasofsiisa ture.
Waaqayyo inni nama jaallatuu fi kabaju kun namootnis fedha isaanitiin akka
isaan isa jaallatanii
fi kabajan irraa barbaada. Yoo humna hundumaa
qabaate
illee Inni namootni
fedha isaaniitiin galeefii akka isaan Isa
Waaqessan, jaallatanii
fi kabajan irraa barbaada. Kanaaf
jedhee inni
namootaaf dandeettii waan filatan gochuu isaaniif kenne. Dandeettii sanaa
wajjin immoo abboommiis isaaniif kenneera. Abboomichi kan Waaqayyo isa
isaan uumee fi isa isaan jaallatuu yoo ta’e illee, namoonni yoo fedhan eegu.
Waaqayyo akka isaan wallaalummaan homaa hin murteessineef jedhee
immoo yoo isaaf abboomamuu didan maal akka ta’an isaanitti himee ture.
“Gaafa kanattii nyaattan du’a in duutu”jedhee. Abboommii Gooftaa eeguun
mallattoo jaalalaa ti.
Gooftaan Yasuus yoo ana jaallaan abbomota koo in eegdu jedheera.
Yoh.14:15.
Guyaa tokko Hewaan Bofa (isa meeshaa Seexanaa ta’ee dhufee) wajjin
haasaa jalqabde. (Uum.3:1-5). Hammuma isheen gurra ishee laatteefitti
Seexanichi immoo yaada isaa isa hamaa garaa isheetti facaase. Sanyii
hamaa waan tureef akka isheen abboommii Waaqayyoo tuffattuuf sababii
ta’eef.
[Har’uma iyyoo seexanni mirga harka keenya qabee cubbuu nu
hojjechiisuu hin qabu. Haa ta’u iyyuu malee iddoodhuma jiruu sagalee
isaa dhageesisuu ni danda’a. Yoo nuti sagalee isaa dhageenyee isaa
24
wajjin haasaa jalqabnef, affeerrii nuti goonuufiin yaada isaa nu irratti
raawwachuu irraa duuba hin deebi’u. Dubbii Waaqayyoo Seexanaaf
karaa hin kenninaa jedha. (Efesoon 4:27).]
Seexannis yeroo itti dubbate dubbiin isaa dhugaadhaan haguugamee waan
dhufeef gowwoomsaa hin fakkaatu ture. “Hin duutan; isin ija mukichaa
irraa yeroo nyaattan
iji
keessan akka banamu, hamaa
fi
gaarii
beekuudhaanis akka Waaqayyoo akka isin taatan, Waaqayyo in beeka”
jedhe(Lak.4-5). Hewaan ergasii booda Sagalee kanaa dura Waaqayyo itti
dubbatte dagattee isa kan bofaa irratti yaaduu jalqabde.
[Namni waanuma inni jireenya isaa keessatti iddoo fi yeroo kennuuftu
jireenya isaa bita.]
Kana boodas mukichi inni Waaqayyo, “Ija isaa hin nyaatinaa” ittiin
jedhe ishee gojomaasisuu jalqabe.
Kajeellaan hamaan erga iddoo ga’ee cubbuu in dhala; cubbuunis erga
raawwatamee du’a in dhala. Yaaqoob 1:15
Hewaan
ija
muichaa
irra
deebitee
ilaaltein
hawwitekuttee
nyaatteAbbaa manaa isheefis in kennite. Isaan kana booda qullaa ta’uu
isaanii of argan. Ulfinni Waaqayyoo irraa godaane.
[Sossobbaan diinaa yeroo hundumaa qullaatti nama hambisuuf malee
gaarummaaf miti. Namni dubii Waaqayyoo garaa isaa keessatti
qabatee yoo itti yaade garuu gowwoomsaa diinaa kana mo’uu ni
danda’a.]
Cubbuun seera
irra daddarbuu dha.(1Yoh.3:4). Egaa namoonni kun
abboommii Waaqayyoo erga darbanii jechuunis cubbuutti erga kufanii booda
jireenya isaaniirra wantoota baay’eetu ga’e.
1. Qullaa ta’an (Ayyaana Waaqayyootu irraa sokke; qofaatti hafan)
2. Walii isaanii baqatan (yaadadhu: yeroo sana dhalli namaa isaanuma
lamaan qofaatu ture; isaan immoo abbaa manaa fi haadha manaa
dha).
3. Baala harbuu hulluuqsanii qullaa ittiin dhokfachuu yaadan (uumamaa
biraa irrattis dhibee uumuu jalqban; Ayyaana bara baraan isaan
golguuf gahu gatanii, baala harbuu sa’atii tokko booda harca’u ofitti
qabatan)
4. Waaqayyoo isaanii (isa isaan uume,isa iddoo jireenyaa gaarii kenneef,
isa jaalalaan isaa daawwachuu dhufu) baqatan.
25
a. Waaqayyo namicha waamee, “eessa jirta?” jedheen. Waaqayyo
akka inni iddoo ulfina isaa gad dhiise hubachuusuuf; qalbii
diddiirachuu danda’a yoo ta’e carraa laachuufiif kana isa gaafate.
Karaan cubbuu ofii beekanii himachuu karaa Waaqayyotti
deebi’uu ti. Jarri lachuu garuu walii fi uumama hammeessuu
irraa kan hafe yaadni qalbii diddiirrannaa isaan keessa hin jiru
ture. [Nuti iddoo dhadhabnee jirrutti dhufee Waaqayyo ‘Eeessa
jirta? Maal hojetta?’ uoo nuun jedhe maal jennee deebifnaa?
b. Addaam yeroo Waaqayyo isa waame, “nan dhokadhe” jedheen.
–Namni eessatti Waaqayyoon dhokataa? (9-10)
5. Cubbuun abarsa gotottee itti fidde—Waaqayyo isaan abaare. Cubbuu
isaan hojjetan irraa kan ka’e dhaloonni isaan irraa dhufe hundinuu
abaarsaa fi du’a dhaale. [Nuti har’a dhaloota nu teellaa dhufu maal
dhaalchifna---Eebba moo abaarsa?]
6. Iddoo Waaqayyo kenneefii turee gad baafamuu. Lafa eebbifamaadhaa
gad bahuu qofa otuu hin taane, lafa qorattii fi kosorruu akka biqilchutti
abaarametti gad bahuu jireenya namoota kanaa hadhaa’aa hin godhin
hin hafne.
Akkasitti namoonni jalqabaa, Addaamii fi Hewaan, sera Waaqayyoo irra
daddarbuudhaan cubbuutti kufan.
Har’a hoo nuuf cubbuun maal inni?
Waaqayyo nuun immoo maal hin godhinaa nuun jedha? Seexanni waa’ee
maalii nutti asaasaa? Cuubbuun seera malee jiraachuu dha.
o Ammuma iyyoo dubbii Waaqayyoo irratti hammaachuun cubbuu nama
ajjeesudha. Cubbuun immoo namaa nama dhabsiisa. Isa.48:18.
o Waaqayyo irratti amantii dhabuun cubbuu dha (Rom.14:23; 2Ximo.3:5;
2Teselon.2:12)
o Dhibaa’ummaan iddoo ulfina Waaqayyootii nama baasisa (Mul’ata 3:15)
Waa’ee cubbuu Dubiin Waaqayyoo maal jedhaa?
- hundumatu yaakke. Rom.3:23;
26
- Beenyaan nama cubbuu hojjetuuf kennamu du’a (Rom6:23; Efe.2:1-3)
- Namni Karaa Yasuus Kiristoositti amanuu cubuu isaattii qullaa’ee
qajeelaa ta’a. Rom3:19
- Dhiigni Yasuus cubbuu hundattii nama qulleess 1Yoh.1:7)
- Nuti Cubbamoota ta’uu keenya beeknee gaabbiidhaan Waaqayyooti
himachuu 1Yoh.18-10
- Cubbuu irraa deebi’u—cubbuu itti fufuu dhiisuu (1Yoh.3:---)
27
BARSIISA 3FFAA. WAA’EE WAAQAYYO
.1. WAAQAYYO EENYU?
Uumaa, Gooftaa, Danda’aa waan hundumaa, jiraataa barabaraa, kan hin
geddaramne…
.2. WAAQAYYO JIRAACHUU ISAA ATTAMITTI BEEKNAA?
1. Waaqayyo Uumama keessaan of beeksiseera?
Uumamni jiru marti uumaan jiraachuu isaa hima. Sababni
isaa wanti
hojjetame tokko yeroo hundumaa waan isa hojjete of duubaa qabaata waan
ta’eef. Akkuma kana uumamni uumamee lafa kana irra jiru martis kan isa
uumee fi akka inni amma jirutti akka jiraatu godhe tokko jiraachuu isaa
ofuma isaa odeesse.
Rom.1:19-23;
Keessa deebii 4:19 isaan kana Waaqayyotu uume
Qol.1:16-17 wanti hundumtuu isaan uumame. Uumama yeroo jennu
wantoota uumaman jechuu keenya akka ta’e isaanis warra waan hin jirre
irraa jiraachifaman jechuu dha.
Iyyob 12:7-25 uumamni Waa’ee Waaqayyoo dhugaa bahu
2. Qalbii (Garaa keenyaan) keenyaan beekna.
Keessi namummaa namaa inni Waaqayyo uume (Far.139:13) Seera
Waaqayyoo beeka. Kana irraa kana ka’e, namni hundumtuu uumama isaatiin
wanta Waaqayyon gammachiisu qalbii isaa keessatti beeka; yoodhuma isaaf
abboomamee jiraachuun isa rakkise iyyuu. Yoo isa kamiin akka waaqeffatan
wallaalan
iyyuu, namoonni hundumtuu ofii
isaanii keessaa fedhaa fi
barbaacha waaqeffannaa qabu.
Rom.2:12-15
Yeroo tokko barsiisaa ‘Waaqayyo hin jiru’ jedhee barsiisu tokkotu, Gabatee
gurraacha “WAAQAYYO HIN JIRU! HIN JIRU! HIN JIRU!...’ jedhee gutnaan
barataan isaa tokko aaree, “Barsiisaa! Tokko hin jiru jettee barreesiteetta.
Gabatee gurraacha kanaan guutuun kee immoo maal jechuu dhaa?” jedhee
gaafate. Barsiisichi garuu, “Eeyyee Waaqayyo hin jiru. Garuu akkas jedhee
barreessee gara keessanitti yeroon deebi’u qalbiin koo immoo, INNOO
28
JIRA’naan jedha”. Egaa sammuu koo kana amansiisuufan hamma kana
barreesse.” Jedhe jedhama.
3. Karaa gurguddaa ittiin namootatti dubbate keessaa inni guddaan
kundumaa karaaa Yasuus Kiristoos
Macaafni Qulqulluun ‘Waaqayyyoon namni arge tokko illee hin jitu ilma isaa
isa bobaa isaa jalaa bahee dhufe
irraa kan hafe’
jedha.(Yoh.1:18).
Waaqayyo jalqaba uumamamaatii jalqabee karaa garagaraa dubbachaa ture.
Bara gara dhumaatti garuu Karaa Yasuus Kiristoos ilma isaa nitti dubbate
(Ibr.1:1-3).
Yoh.1:14
Yoh.1:17-18
Luqa. 10:22 ”…isa ilmi itti mul’ise malee abbaa kan beekuu danda’u
hin jiru”
Yoh.17:26
Yasuus, “siin itti beksiseera, ammas ittan beeksisa…”
jedhe.
Yoh.8:38 Waanan Abaakoo biraa arge isinitti himeera
Yoh.12:49
4. Karaa Macaafa Qulqulluu fi dubbii Waaqayyoo
Macaafni Qulqulluun jalqabaa amma dhumaatti Waa’ee Waaqayyo isa jiruu
dubbata. Waa’ee jiraachu Waaqayyoo shakkii waan hin qabneef Macaafni
kun Hojii isaa irraa jalqabee seenessa.
Faar. 53:1 Macaafichumtuu, “Gowwaan Waaqayyo hin jiru jedha”
jedheera.
Bahuu 3:14 “Ani isa jiraataa dha. Ati immoo saba Isiraa’eliin ‘Inni
jiraataanisinitti ana ergeera in jetta’”
Ermiyas 10:10 Inni Waaqa isa jiraataa dha.
5. Karaa Hafuura Qulqulluu
Hafuurri Qulqulluun jiraachuu Waaqayyoo dhugaa nuuf baha.Yasuus Waa’ee
Waaqayyoo dubbatee mul’iseera. Hafuurri Qulqulluun immoo Waa’ee Yasuus
Kiristoos dhugaa baha.
Yoh. 16:13-15
Yoh.7: 16-18;
29
Yho.14:26 Wanti Yasuus barsiise Hafuurichi immoo yaadachiisa. Gara
dhugaa hundumaattis geessa.
1Qoro.2:10-13
1Yoh.2:20;27
6. Karaa Kadhannaa
Kadhannaa Waaqayyoo wajjin duddubachuu dha. Namni amanee
kadhatu tokko deebii Kadhaa isaatiin jiraachuu Waaqayyoo ofiifis ta’ee
namootatti agarsiisuu dhanda.
Bara Eliyaas keessa namoonni Isiraa’el Waaqolii namoonni naannoo
isaanii jiran Waaqeffatanitti goranii Waaqayyoon isa dhugaatti dudda
gatanii turan. Isatti dudda gatuu isanii irraa kana ka’e, waaqolii biroos
of irratti moosisuu isaanii
irraa kan ka’e Waaqayyoon isa dhugaa
wallaalanii turan. Inni sababii akka waaqolii warra kaanii ijaan hin
mul’anneef akka hin jirretti lakkaa’anii tura. Eliyaas garuu Iddoo arsaa
ijaaree sabicha duratti Waaqayyoon kadhuchuu isaatiin Inni jiraataa
akka ta’ee fi Waaqolii biroon kan wal bira hin qabamne ta’uu isaa
mirkaneeffachiisee ture. 1Moot. 18:36-39
Mee Ati/isin guyyaa kadhattanii Waaqayyo biraa deebii argattanii
beektan yaadadhaa. Gartuu keessanittis himaa.
7. Karaa Waldaa Kiristaanaa
Waldaan Kiristaanaa
tokkummaa namoota
dhiiga
Kiristoosiin
bitamaniti. Isheen tokkumma namoota bifa, qomoo, afaan, adaa
gargaraa irraa dhuganii ti. Garuu sababii dhiiga Kiristoosiin dhiqatanii
qullaa’aniif miseensota tokkummaa kanaa ta’u. Mul.5:10.
Tokkummaan kun kan isheen lafa irra jirt, Waaqayyoon sabaa fi
qomoo hundumaatti labsuuf. Karaa ishee biyyi lafaa guutummaatti
jiraachuu Waaqayyoo qofa otuu hin ta’in fayyisuu fi hojii
isaa isa
dinqisiisaas dhaga’u.
Egaa barumsa kana irraa wanti nuti barannu inni guddaan:
Waaqayyo jira. Waaqayyo inni jiraataa ta’e kun immoo kara
garagaraa
namootaatti
of mul’iseera.
Namoonni
jiraachuu
30
Waaqayyoo beekuun hin danda’mu waan ta’eef itti gaafatamomotta
akka hin taanetti of lakkaa’an ykn immoo waaqolii gargaraatti goran
Sababii qabaachuu hin danda’an. Nuti warri Kiristoositti amannes
dhugaa kana namoota hubachiisuuf lafa kana irra jiraataa jiraachuu
keenya hubachuun barbaachisaa dha.
.3. WAAQAYYOON MAALTU ADDA GODHA?
Namoonni baay’een waaqni jira jedhanii amanu. ‘Garuu isa kama akka ta’e
beekuun hin danda’amu’ jedhu. Sababni isaa immoo adunyaa keenya irra
amantaa baay’eetu
jira. Kanumaan walqabatee waaqolii
baay’eetu
waaqeffama. Kun immoo namootni tokko tokko, “Isa kamtu dhugaa ta’uu
danda’a?” jedhanii akka gaafatan godha. Waaqayyoon isa dhugaa waaqolii fi
uumama biraattii maaltu adda isa godhaa? Mata duree kana jalatti amaloota
Waaqayyo inni dhugaan qabaatu kan nutti agarsiisan muraasa ilaalla.
Waaqoliin amala kan guutanii qaban akka waaqa dhugaatti fudhatamuu
danda’u. Haa ta’u iyyuu malee waaqa tokkicha isa nuti waaqeffannu qofaatu
ulaagaa kana guutee argamuu danda’a. Kunis Waaqayyo isa tokkicha
waaqolii biraattii adda baasa.
1. Waaqayyo uumaa dha.
Ummuu jechuun wanta hin jirre tokko jiraachuusuu dha. Umuu jechuun
akkuma barumsa tokkoffaa fi lammaffa keessatti ibsametti waan hin jirre
tokko gara jiraachuutti fiduu dha (bringing non-existant to existance). Kana
jechuun immoo wanta jiru bifa biraatti geddaranii waa hojjechuu qofa kan
ibsu miti. Garuu homaa irraa waa argamsiisuu dha.
Keessa Debii 32:6 Waaqayyo isa nuun uume.
Isa.40:28
Waaqayyolii biraan, seexanni fi namni illee (qulqullootas dabalatee) kana
gochuu hin danda’an.
2. Waaqa barabaraa ti.
Kana jechuun jalqabaa fi dhuma hin qabu jechuu dha. Yaada kana
hubachuuf sarara
lakkoofsaa haa yaadannu. Sararri
lakkoofsa (gama
lachuun xiyya qaba; kana jechuun immoo gar negeetiviittis ta’ee gara
pozetiiviitti dhuma hin qabu jechuu dha).
31
Barru Waaqayyoos akkuma knana. Inni barri jireenya isaa jalqabaa fi dhuma
hin qabu. Uum. 21:33 Abrhama Maqaa Waaqayyo waammate. Waaqa isaa
kana kan inni ittii adda baase Isa barabaraa ta’uu isaa agarsiisuun. Kana
jechuun iddoon aarsaa Abriham bara kam keessatti iyyuu kan isa jalqaba
hojjetameefitti jechuu dha.
Waaqayyo duwwaatu Waaqa barabaraati. Uumamni kan biraan kamuu
jalqaba qaba. Ergamoota Waaqayyoos yoo ta’an, yeroo ta’e tokkotti kan
uumamani dha. Seexannis isaan keessa tokko ture. Umamni ijaan argamuu
fi hin argamne martuu jalqaba qabu. Yeroo itti darbanis qabu. Waaqayyo
Inni tokkichi garuu barabaraan jiraata.
Keessa Deebii 32: 37-40 Ani Waaqa barabaraa ti.
Neh.9:5 Inni isa barabaraa hamma barabraatti jiraatu dha.
Faar. 102:24-27
Fak.8:23 Ani jalqaba bara durii duriituui.(Yasuus)
Isa.57:15 Inni barabaraan jiraatu
1Xim.1:17; Mootii barabaraa
Mul.1:4 isa ture isa jiru isa bar baraan jiraatu (Yasuus)
3. Kan hin geddaramne
Wanti uumame hundinuu yeroo fi haalaan ni geddarama. Inni har’a
haaraa bor
immoo ni moofa’a.
Inni har’a beekamaa bor ni
irraanfatama. Inni har’a jiru bor ni dhabama. Inni h ara’a mootii ta’e
bor ni kufa. Kanaafuu amalli,
jireenyi,
fi adeemsi uumamaa ni
jijjiirama. Waaqayyo garuu isa barabaraan otuu hin jijjiiramin hafee
jiraatu dha.
1Ximo.6:15-16
Milk. 3:16
Yaaq.1:17
4. Hundumaa kan danda’u
Hiiki jecha ‘waan hundumaa’ jedhu kanaa bal’ina isaa irraa kan ka’e,
yeroo baay’ee hubachuun isaa illee nama rakkisa. Namni waan tokko
yoo danda’e, waan hin dandeenye immoo baay’ee qabaata. Maashiniin
waan tokko hojjechuu danda’u waan biraa immoo hin danda’u. egaa
uumamni hunduu humnii
fi dandeettiin
isaa daangeffamaa dha.
32
Seexanni waan hundumaa kan danda’u of fakkeessuuf yaala. Garuu
immoo hin danda’u. Waaqayyo inni tokkichi garuu, ulaagaa kana
guutuudhaan Waaqolii hundumaa caalee barabaraan jiraata.
Uum. 17:1; 18:14
Iyyo.14:2
Isa.26:4
Erm.28:2
Erm.32:15-17
Mul.19:6
5. Yeroo tokkichatti iddoo hundumaatti argama
Uumamani kamuu yeroo fi iddoodhaan daangefamaa dha.Wanta asitti
arginu yeroodhuma sanatti isumaa immoo iddoo biraatti arguu hin
dandeenyu.
Seexannis
ta’ee
ergamoonni Waaqa
akkasumas
qulqulloonni si’a tokko bakka mara jiraachuu hin danda’an.
Seexanni tokkichi si’a tokkichatti bakka maratti hin argamu. Garuu
seexanni tokko asitti hojjeta yoo ta’e, seexanumti akka isaa kan biraan
immoo
amala
sanaan
bakka
biraatti
hojjechuu
danda’a
malee.Ergamoota Waaqayyoos yoo ta’an, saffisaan bakka tokkoo
ka’anni bakka itti ergaman biraa dhaquu danda’u malee bakka maratti
ofumaa mul’achuu hin danda’an. Kanaafuu ulaagaa waaqayummaa
guutuu hin danda’an. Waaqayyo garuu si’a
tokkicha bakka
hundumaatti ergaan takkaa argamee hojjechuu waan danda’uuf warra
waaqolii jedhaman hunumaa olitti Waaqayyo ta’ee jiraata.
Uuma.28:16
1Moot.8:27
Faar.139:7-12
Erm.23:23-24
HoE 17:24,27-78
6. Hundumaa kan beeku
Hundumaa beekuun amaloota Waaqayyoon adda taasisan keessaa
tokko. Isa ammaa fi isa kaleessaa, isa dhuffu fi isa ganaa ta’u, isa lafa
irraa fi isa lafa jalaa, isa qaaqa irraa fi isa galaana keessaa Inni wal-
qixxeessee beeka. Kanaafuu, beekumsi Isaa daangaa yeroo, iddoo fi
haalaa hin qabu. Kunis, Waaqayyummaa isaa adda godha.
33
1Seena.28:9
Faar.2:3
Rom.11:33
Ibr.4:13 --
.4. AMALOOTA WAAQAYYOO (GOD’S ATTRIBUTES)
Waaqayyo amaloota namoota dhaalchisuu fi kan qofaa isaa qabatee jiraatu
qaba. Amaloota Waaqayyo qabu kan inni namoonnis akka isaan qabaatan
barbaadu keessaa muraasa mata duree kana jalatti qayyabanna.
1. Waaqayyo Qulqulluu dha.
Qulqulluu jechuun kan adda bahe, wanta hamaa ykn xuraa’aa wajjin
tasumaa makata kan hin qabne; Safuu fi sansaka guutu ta’e (moral and
ethical perfection ) kan qabu jechuu dha. Waaqayyummaa Waaqayyoo
ilaalchisee, macaafni qulqulluun akkas jedha:
Bahuu 15:11 Waaqayyo lii
keessaa kan akka kee eenyu? Yaa
Waaqayyo, kan akka kee surraa qulqullummaa qabu eenyu? Kan
akka kee hojii guddaa fi sodaachisaa hojjetu, wanta dinqisiisaas
godhu eenyu?
Lewwoota
11:44-45:Ani Waaqayyo
gooftaa
keessan;
ani
qulqul luu waanan ta'eef, is in is of qulleessaa, qulqul lootas
ta'aa! Umama lafa
irra munyuuqan kanaan namummaa
keessan hin xureessinaa! Ani Waaqayyo isa gooftaa is inii f
ta'uudhaaf biyya Gibxii
is in baasee dha; kanaaf
ani
qulqul luu akkuman ta'e, isinis immoo qulqulloota ta'aa!
Lewwoota 19:2 Guutumm aa wa ldaa
Israa'eli tti
dubbadhu!
Isaaniin,`Waaqayyo akkana jedha:- Ani Waaqayyo gooftaan
keessan qulqull uu akkuman ta'e
isinis
immoo qulquIloota
ta'aa!
Lawwoota 20:26 Ani Waaqayyo qulqulluu waanan ta'eef, isin kan
koo akka taatanit ti saba warra kaanitti i addaan waanan
is in baaseef, is in is immoo qulqulloota ta'aa!
34
Keessa Deebii 32:3-4
Ani maqaa Waaqayyoo nan labsa, is inis
guddina Waaqayyo keenyaa beeksisaa! 4 Inni kattaa jabaa
dha, wanti inni godhus mudaa hin qabu, karaan isaa hundimms
qajeelaa dha, inni Waaqayyo amanamaa dha, jal’innis isa keessa
hin jiru, inni dhuga-qabeessaa fi qajeelaa dha.
Faarsaa 11:7 Waaqayyo qajeelaa dha, inni hojii qajeelaa in jaallata;
warri waan qajeelaa hojjetan fuula isaa arguuf jiru.
Hizq.39:25 Amma garuu Waaqayyo gooftaan, "Ani amma sanyii
Yaaqoob boojuudhaa nan deebisa, mana Israa'el hundumaafis nan
oo'a, maqaa koo isa qulqulluudhaafis nan hinaafa.
Maat 5:48 “Egaa abbaan keessan inni waaqa irraa mudaa malee
akkuma ta'e , isinis warra mudaa hin qabne ta'aa!" jedhe
Ibroota 1:8 Waa'ee ilmaa garuu, "Teessoon kee yaa Waaqayyo,
baraa hamma baraatti, uleen mootummaa kees ulee qajeelummaa
ti.
Egaa kutaalee kanneenii fi kan biroo keessattis, Macaafni Qulqulluun,
Waaqayyo qulqulluu [jalinaa fi cubbuutti kan adda bahe] akkuma ta’e
nutti dhugaa baha, nuunis
safartuu qulqullummaa Isaatti guddataa
akka deemnuuf karaa dubbii isaa waamicha nuuf godha.
2. Waaqayyo jaalala
Jaalalli Waaqayyoof amala isaa qofa otuu hin ta’in, eenyummaa isaa ti.
Inni ofii Isaa jaalala waan ta’eef, kana immoo isa irraa baruun akka nuti
of keessaa qabaachuu qabnu dubbiin Isaa nu abbooma.
1Yoh.4:7-8
Michoota ko! Jaa lal li kan Waaqayyo o waan
ta 'eef , ko ttaa wa l
in
jaa llannaa! Namni
jaa lla tu
hundinuu mucaa Waaqayyoo ti, Waaqayyoonis
in
beeka. 8 Waaqayyo jaalala waan ta'eef, namni hin
jaal latin, Waaqayyoon hin beekne.
Bahuu 34:5-7 Waaqayyo yommus duumessa keessaan gad
bu'ee achi
isa bira dhaabatee, maqaa ofii
isaas
"Waaqayyo isa jiraataa dha" jedhee in dhageessise.
6Gooftichi achumaan Musee dura darbee sagalee isaa
35
dhageessisee, "Ani Waaqayyo gooftichi, Waaqayyo isa
oo 'a-qabeessaa fi araara -qabeessa; aariitti suuta-
jedhaa dha; gaarummaan koo fi an ianamummaan
koo guddaa dha. 7Ani gaarummaa koo dhaloota
kumaatamaaf jabeessee kanan eeguu dha; yakka,
irra-daddarbaa, cubbuus namaaf nan dh ii sa ; haa
ta 'u iy yuu malee, isa yakkaa utuun hin adabin hin
dhii su; yakka abbootaa
immoo hamma dhaloota
sadi itt i, hamma afuriit tis harka ijoollee fi
ijoollee
ijoollee
isaani i
keessaa barbaadee nan adaba"
jedhe.
Keessa Deeb ii 7:7-8 Waaqayyo sababii ati saba lafa irraa
keessaa lakkoobsatti baay'attuuf si jaallate yookiis si
fo'ate miti, ati
saba lafa irraa keessaa lakkoobsatti
muraasa. 8 Waaqayyo garuu waan si jaallateef kakuu
abboota keetiif kakates waan eeguu barbaadeef, irree ja-
baadhaan mana .garbummaa keessaa, harka Fara'oon
mootii Gibxii jalaa si fure. 9 Egaa Waaqayyo gooftaan kee
Waaqayyoo dha, isa beeki! Inni Waaqayyo amanamaa
dha; inni warra isa jaallatanii abboommii isaa eeganiif
hamma dhaloota
kumaatti
kakuu
isaa
in eega,
gaarummaa isaas isaan in argisiisa.
Isaa 43: 3-4 Ani Waaqayyo gooftaan kee isa qulqul luu kan
Israa'el, ani fayyisaa kee ti; ani Gibxin furee keetii f,
Kuushi i fi Saabaas qooda kee nan kenna; 4 ati ana
duratt i gati-jabeessaa fi ulfina-qabeessa waan taateef,
waanan si jaalladhuufis qooda lubbuu keetii , saba warra
kaan dabarsee nan kenna;
Ermiyaas 31:3 Ammas Waaqayyo fagootti anatti mul'atee, saba
kanaan, "Ani
jaalala bara baraatiin si
jaalladheera;
kanaafan gaarummaa kootiin ofitti si dhi'eesse; 4 ani
deebisee sin
ijaara, atis
jabaattee
in dhaabatta;
yo mm us ya a dur be e Is ra a' el , dibbee kee fudhattee,
kaatee gammachuudhaan in sirbita.
36
Yohannis 3:
16 "Waaqayyo , akkasitt i
tokkicha
ilma isaa
hamma kennuufitti biyya lafaa jaa llate; kun immoo
isatt i kan amanu hundinuu jireenya bara baraa has
qabaatuuf malee, has baduuf miti! 17 Waaqayyo biyya
lafaatti farachiisuuf mit i, biyyi lafaa isaan has fayyuuf
ilma isaa biyya lafaatti erge malee.
Roomaa 5 :8
Waaqayyo garuu, utuma nuyi cubbamoota
taanee jir ruu, Kristos nuuf du'uu isaatiin hammam
akka nu jaa llate in arg isi isa. 9Kanaaf is amma nuyi
dhiiga isaa isa dhangala'een qajeelota erga taanee,
hammam caalaatti
isumaan
immoo dheekkamsa
Waaqayyoo jalaa ooluuf jir ra!
Egaa jaalal li Waaqayyoo kan inn i mul ’ate,
cubbamoota jaallachuudhaan, (Maat.5:44-45)
Karaa
fayyinaa
biyya
lafaat ii f
qopheessuun
(Yoh.3:16)
Ilma
isaa
tokkicha du’att i
dabarsee kennuun
(Ibr.12:6)
Titoos 3:5-6
Waaqayyo hojii nuyi qa jeelummaadhaan
hojjenneef utuu hin
ta' in, akka araara
isaati itt i
dhiqannaa
lammaffaa
dhalachuutiin,
haaressuu
Hafuura Qulqul luutii nis nu fayyise. 6Haf uuri chi s isa
inn i karaa Yasuus Kristos fayyisaa keenyaa arjum-
maadhaan nu irratt i dhangalaasee dha.
Waaqayyos amala isaa kana akka irraa barruu fi jireenya
keenya har’aa borii keessatti shaakalaa adeemnu barbaada.
(1Yoh.4:7-8). Nama jaalalatti
jiraatutu Waaqayyottis
jiraata.
Jaalalaan seera Waaqayyoo raawwanna waan ta’eef.
3. Waaqayyo Amanamaa dha
Amanamummaan Waaqayyoo kan inni bakkeetti baafame isa nan godha
jedhee dubbate mara raawwachuu isaatiin. Inni Waaqa kakuu/sagalee
isaa eeguu fi fiixaan baasu dha. Araara namootaaf godhuun, eegumsa
37
isaa
isa wal
irraa hin
cinneen,
jalala
isaa
isa barabaraatiin
amanamummaa namootaaf qabu mul’isa. Amanamummaa isaa irraa kan
ka’e:
Uumama 21:1-2 Waaqayyo akkuma abdachiisee ture, Saaraa
in yaadate; akkuma dubbates isheedhaaf in godhe.
2Erga Abrahaam dulloomee yeroo itti Waaqayyo, "Haati
manaa kee ilma in deessi" jedhee isatti dubbatee turetti,
Saaraan ulfooftee ilma in deesseef
Uumama 28:15
Kunoo, ani si i waj jinan jira,
iddoo at i
dhaqxu hundumaatti sin eega; biyya kana tt i si n
deeb isa, waan an i si tt i dubbadhe sii fan raawwadha
malee, si hin gatu!" jedhe.
Uumama 32: 10 Gaarummaani i fi amanamummaan at i ana
garb icha kee argisi if te kun hundinuu anatti
in
guddate; anoo yommuun ba 'e ul ee
koo kana
duwwaa qabadheen Yordaanos kana ce'e; am ma
garuu buufata lama guutuu nan ta 'e
2 Samu’el 7:14-15; 2 Seenaa 6:4-15; Nehm.9: 7-8;
Faarsaa 89:33-36 Garuu gaarummaa koo isa irraa hin deebisu,
amanamummaan koos kan sobaa hin ta'u. 34 Kakuu koo
hin cabsu, dubbii afaan koo keessaa ba'es hin diddiiru.
35 Ani takkaa qulqullummaa kootiin kakadheera, matumaa
Daawitin hin sossobu.
36`Sanyiin isaa, bara baraan in
jiraata, teessoon isaas hamma biiftuun fuula koo dura
jirtutti in tura.
1 Qoronxoos 10:13 ; 1Teselonqee 5:24
inni
isin waame
amamanamaadha.
4. Waaqayyo Araara qabeessa
Waaqayyo isa nama cubuu isaa irraa kan ka’e duuni isaaf ta’uuf
dhiifama godhee
jireenyatti
jiraachisu!
Inni araara
gochuutti beekamaa dha.
Bahuu 4:3
Faarfannaa 31: 10;
Faarfannaa 102: 8
38
Faarfannaa
Faaruu
Ermiyaas
3:22 Kan nuti
hin
badin Ar aarr i
Waaqayyoo baay ’ee waan ta ’eef
5. Waaqayyo qajeelaa dha
Ja l’ ina irraa kan fagaate. Kan hin sobne, kan fr iddi i hin
ja l’ ifne , hundumaafuu akka hoji i
isaatt i kan gati i
isaa kennuuf.
Inni karaa amala isaa wajj in wali if hin gall e hin hojjetu.
1Samu’el 2:3; Uumama 18: 25
Fuula namaa il aa lee wal caal ch isuun isa bi ra hin ji ru .
1Sam.16:7
Haboowwan Waaqayyoo(the Authorities of God)
1. waan hin jirre irraa wanta hundumaa kan uume dha.
Uum.1:1
HoE.17:24-25
Ibr.3:4
2. Waan hundumaa irratti fedha isaa qofa kan raawwatudha
Daaniel 4:35
Isa.14:26-27
3. Bittaan isaa daangaa kan hin qabne mmootii barabaraati
(iddoon, yeroon, halaan, kkf) hin murteeffamu.
Faar.29:10
Daaniel 4:34-35
4. Abbaa murtii qajeelaa dha
Faar.7:8
Fakk.27:26;Yaq.4:12
39
BARUMSA 4FFAA. BARSIISA SADAN-TOKKUMMAA (TRINITY)
.1. YAAD-RIMEE SADAN-TOKKUMMAA
Mee himoota kanatti aananii jiran essattii fi yeroo akkamii akka dhageesse
yaadadhu.
“Nan
amana
Hundumaa
kan
danda’u
Waaqayyo
Abbaatti…tokkicha ilma isaa Gooftaa keenya Yasuus Kiristoositti…
Nan amana Hafuura Qulqulluutti…”
‘Sin cuupha Maqaa Abbaatti, kan Ilmaatti kan Hafuura Qulqulluu,
Sadan Waaqayyo tokkotti”
Ulfinni Abbaadhaaf Iilmaaf Hafuurq Qulqulluudhaafis haa ta’u”
“Ayyaanni Waaqayyo Gooftaa keenya Yasuus Kiristoos, Jalalli
Waaqayyo Abbaa, tokkummaan Hafuura Qulqulluus hunduma
keessanii wajjin haa ta’u”
Isaan kana faarfannaa, cuuphaa, kadhannaa fi eebbaa Waldaan Kiristoos
keessatti argina.
Aadaa tokko tokko keessatti Waaqayyo akka waan qama namummaa
(personality) qabuutti (akkuma namni qaama(person) ta’e jechuu dha) otuu
hin ta’in, akka humna ta’e tokkootti ilaalama.
Akka amantiin Kiristaanaa amanutti garuu Waaqayyo kan hojjechuu
danda’u, kan dubbatu, kan beeku, fedha kan qabu, akkasumas waa
murteessuu kan danda’u dha. Waaqayyo ofis in mul’isa. Inni “Abbaa”, “Ilma”
fi “Hafuura Qulqulluu” jedhamee waamama. Inni miira ni qaba. Ni jaallata, ni
tuffata, ni gaabba, ni aaraa/gadda, in oo’a(garaa laafa), in inaafa akkasumas
araara ni godha.
Egaa Waaqayyo yaada ta’e tokko ykn humna hafuurawaa ta’e tokko miti.
Wanti jiraataa ta’ee, qaama hin qabaanne tokko wantoota akkasii agarsiisuu
matummaa hin danda’u. Inni ‘annummaa’ (personality) ofii isaa qaba jechuu
dha.
Akka Macaafni Qulqulluun barsiisutti, Waaqayyo Waaqa tokkicha qaama
sadiin mul’atee jiraatu dha. Kun jecha gabaabaadhaan yeroo kaa’amu
40
Sadan-tokkummaa (Trinity) jedhama. Kunis bu’uura barsiisa amantii
Kiristaanaa ti.
Macaafni Qulqulluun Waaqayyo Waaqa Tokkicha ta’uu Isaa (keessa Deebii
6:4), Tokkichummaa Isaa kana keessa qaamni sadii akka jiru, Waaqota sadii
otuu hin ta’in immoo Waaqa tokko ta’uu Isaa; Inni tokko Isa kaan amalaan,
barabarummaan, haboodhaan kan hin caalle ta’uu barsiisa.
Yeroo waa’ee qaamaa (person) haasofnu waa’ee hojjaa, dheerinaa fi foon
qabaachuu haasa’uu keenya otuu hin taane, waa’ee amaloota isaa jechuunis
waa’ee beekumsa isaa, fedha qabaachuu, fi miiraa dubbachuu isaa akka ta’e
yaadatti qabachuun baay’ee barbaachisaa dha.
Haa ta’u
iyyuu malee, waa’ee dhoksaa Sadan-tokkummaa salphaatti
hubachuun hin danda’amu. Kun akkas ta’uun isaas nuun dinquun irra hin
jiraatu. Sababni
isaa immoo, waa’ee Waaqayyoo Isa sammuu nama
hundumaa gararraa ta’ee waan ta’eef. Kan nuti Isa beekuu dandeenyu
hammuma Inni nuuf mul’ise qofaa dha. Namichi Melaakton jedhamu, kan
jaarraa 16ffaa keessa waa’ee Sadan-tokkummaa qayyabataa fi barreessaa
ture tokko, siree isaa irra ciisee du’a otuu eeggachaa jiru, “Waaqayyo bira
yemmuu geessu, gaaffiin kee inni jalqabaa maal ta’uu danda’a?” ittiin
jennan, “waa’ee dhoksaa Sadan-tokkummatiifan
ibsa gaafadha” jedhe
jedhama.
Jechi Sadan-tokkumma (trinity) jedhu barreeffamee Maacaafa Qulqulluu
keessa hin jiru. Haata’u iyyuu malee, yaad-rimeewwan bu’uura barsiisichaa
ta’an Isuma keessaa bahan.
.2. SADAN-TOKKUMMAA, KAKUU MOOFAA KEESSATTI
Waaqayyo Waaqa bara baraan Sadan-tokkuummaan jiraatu waan ta’eef,
barsiisi Sadan-tokkumma Kakuu Moofaa fi Kakuu Haaraa keessatti
illee
mul’atee argama. Haa ta’u iyyuu malee garuu Kakuu Haaraa keessatti irra
caalaatti gad fageenyaan bahee mul’ata.
Mee Kakuu Moofaan waa’ee barsiisa Sadan-tokkummaa waan inni barsiisu
akka armaa gadiitti haa qayyabannu:Waaqayyo lakkoofsa baay’eedhaan
waamameera.
41
Uumama 1: 26 Kana booddee Waaqayyo,
"Kottaa!
Akka bi fa
keenyaatti , akka fakkaatti i keenyaattis nama in umnaa! Isaan
qurxummii galaanaa
irratti,
sing biraa fi allaattii qi lleensa
keessa bala li'an
irratti,
hori i
qe'ee
irratti,
bineensa
lafaa
hundumaa irratti, munyuuqaa lafa
irra munyuuqu bundumaa
irratti s mootummaa haa qabaatan!" jedhe
Uumama 3:22 Ergasi i Waaqayyo gooftaan, "Kunoo, namni hamaa fi gaarii
beekuu isaatii n nu keessaa akka isa tokkoo) ta'eera; ammas
harka isaa hiixatee ija muka jireenyaa immoo fudhatee nyaachuun,
bara baraanis jiraachuun isaaf hin ta'u!" jedhe. 23Kanaafis Waaqayyo
goo ftaan nama iddoo dhaabaa Eden sana keessaa gad baase;
namichis lafa isa ofii isaatti biyyoo isaa irraa kutame sana akka qotu
in godhe. "Waaqayyo nama gad oofee, karaa isa gara muka jireenya
kennutti geessu sanas in eegsise; isa eegsisuudhaaf bukkee iddoo
dhaabaa Eeden gara ba'a-biiftuutiin Kiruubelii fi billaa akka ibiddaa
boba'u isa gara hundumaatt i nanaanna'u in dhaabe.
Uumama 11:6-7 inni, "Kunoo, isaan saba tokko, hundumti isaaniis afaan
tokkicha dubbatu, kun wanta isaan hojjechuuf jiran keessaa isa
jaiqabaa
ti;
egaa wanta
isaan hojjeehuuf yaadaa qaban
keessaa, tokko Mee kan isaan bira ga'uu dadhaban hin jiru.
'Kottaa gad buunee,
inni
tokko afaan
isa kaanii akka hin
dhageenyetti, afaan isaanii duraa wali in in malcnaa!" jedhe.
s
Achiis Waaqayyo guutummaa lafaa irra isaan bittimse; isaanis
ijaarsa mandarichaa achumatti
in dhi isan. Waaqayyo achitt i
afaan guutummaa biyya lafaa waan wali in makeef, maqaan iddoo
sanaa "Baabel" jedhamee moggaafame; ("Baabel" jeehuun "Wa-
llin makamaa" jeehuu dha) achiis Waaqayyo guutummaa irra
lafaa bra namoota in bit timse.
Isa. 6:8 Yommus sagalee Waaqayyoo isa, "Eenyunan erga? Eenyutus ergaa
nuuf dhaqa?"
jedhu nan dhaga'e; achumaan an i
immoo,
"Kunoo , an i ji ra , ana ergi!" nan jedhe
Waaqayyo yeroo hojjiif waamicha godhu kana, “Kottaa akka bifa keenyaa fi
fakkenya keenyaatti nama in uumnaa yeroo jedhu qaama isa irraa adda ta’e
42
kamiinuu akka hin taanee Macaafni Qulqulluun nu hubachiisa. Waaqayyo
waan hundumaa kan inni hojjete karaa ilma isaatii ti.
Yoh.1:3 ; Qola.1:15 ; Ibr.1:2-3 dubbisi.
.3. SADAN-TOKKUMMAA, KAKUU HAARAA KEESSATTI
Yeroo Yasuus
inni
“Waaqayyoon akkuma jirutti mul’isu”(Ibr.1:3)
fi
“Waaqayyo nuu wajjin”(Maat.1:23) ta’e mul’atetti barsiisi Sadan-tokkummaa
isa Kakuu Moofaa keessatti ibsame caalaatti
ifa bahee mul’achuun isaa
beekamaa dha.
Maat. 3:16 -17Yasuus cuuphamee bishaanicha keessaa akkuma
ba'een,
kunoo,
bantiiwwan waa qaa
hundinuu
[isaaf ]
banaman;
achumaan is
ha fuur ri
Waaqayyo o
akka
gugeetti gad dhufee isa irra bu'uu isaa in arge. Kunoo,
sagaleen immoo, "Inni kun ilma koo isa jaallatamaa dha,
gammachuun koos isatt i
in raawwa tama" jedhee waaqa
irraa in dubbate.
Kutaa kana keessatti qammonni sadanuu ergaan takkaa otuu
mul’atani i argina. Waaqayyo Abbaan waaqa irraa otuu dubbatuu,
Hafuurri Qulqul luun bifa gugeetiin otuu irra bu’uu fi Ilmi otuu
cuuphamuu!
Haaluma wal
fakkaataa dhan, Maat.28:19 irratt i,
“Egaa dhaqaa,
maqaa abbaatii
fi
ilmaatti, kan Hafuura Qulqulluuttis
isaan
cuuphuudhaan, saba hundumaa ba rtoo ta koo godhaa ! ‘ Waanan isin
abboome hundumaa eeguu isaan barsiisaa! Kunoo, ani immoo hamma
dhuma baraatti guyyaa hundumaa isin ii wajj in nan jira’
isaani in
jedhe.” Jedha. As keessatti qaamonni sadan-tokkummaa (Trinity) walfaana
walqixxumaan ibsamanii argina.
2Tesel .2:16 16 Ammas gooftaan keenya Yasuus Kristos Waaqayyo
abbaan keenyas inni nu jaallate, ayyaana isaatiinis jajjabina bara
baraa fi abdi i gaarii nuuf kenne. 17 Innumti garaa keessan haa
jajjabeessu, hoj ii gaarii
fi dubbii gaar ii hundumaattis isin haa
cimsu.
Egaa xuqaa bay’ee barbaachisaa barsiisa kana keessatti qabachuun
nuuf ta’u: Waaqayyo tokko; Waaqayyo tokkichi kunis qaama
43
sadiin ergaan takkaa jiraata. Qaama sadan kanaanis of mul’isa.
Kana jechuunis, Abbaan , Ilmi fi Hafuurri Qulqulluun Waaqa
tokko;garuu Abbaan qaama ofii isaa qaba, ilmi qaama ofii saa
qaba, Hafuurri Qulqullunis qaama ofii isaa qaba. Haa ta’u iyy uu
malee Waaqa tokkichatu qaama sadaniinuu ergaan takkaa of
mul’ise malee, Waaqa sadiitu jira mit i.
Kanaaf
jecha, Macaafa Qulqul luu keessatti ,
Ilmis
ta’ee Hafuurri
Qulqul luun maqaadhuama abbaan itt iin waamameen otuu waamamani i
argina. Fakkenyaaf luqqis iiwwan armaa gadii qalbeeffadhuu dubbi:
A.
Kakuu Moofaa keessatti Waaqayyotu
(Yaahiwweetu)
Fayyisaa
jedhamee waamamaa ture. Kakuu Haaraa
keessatti
immoo maqaan kun kan Gooftaan keenya
Yasuus
itt iin Waamamu ta’ee argama. Faar.78:35;
Isa.41:14; Luuq.1:76-79; 2:17; Titoos 2:13-14
B.
Kakuu Moofaa keessatti , Garaa Warra Waaqayyoon
sodaatani i (Amantootaa) keessa kan jiraatu Waaqayyo
(Yaahiwwee)
dha.
Kakuu Haaraa
keessatti
immoo
Hafuura Qulqul luu dha. Faar.74:2; 135:21; Iyyuel 3:17-
21; Zakk.2:10-11; HoE 2:33; Rom.8:9,11; 1Qor.3:16;
Gal.4:6; Efe.2:22;
Kanaafuu Waaqayyo Waaqummaa (Devinity) fi uumaa (Nature) isaatiin
tooko yoo ta’e iyyuu yeroo hundumaa qaamota (persons) sadiin jiraata.
Sadanuus Waaqa guutuu dha: Waaqayyo Abbaa, Waaqayyo Ilma, fi Hafuura
Qulqulluu. Sadan isanii iyyuu qaamaan garaagara. Kana jechuunis Abbaan
qaamaan Ilmaa fi Hafuura Qulqulluu irraa adda. Hafuurri Qulqullunis
qaamaan Abbaa fi Ilma irraa adda jechuu dha. (Yoh.14:16-17,26; 16:7-15;
1Qor. 12: 4-6; 1Phex.1:2) Haa ta’u iyyuumalee garuu inni tokko isa biraa
hin caalu. Sadanuu Waaqayyo jedhamanii waamamaniiru(Yoh.6:27; Ibr.1:8;
HoE 5:3-4). Sadan isaanii iyyuu jireenya ni kennu (Yoh.5:21; Rom.8:11).
Sadan isanii iyyuu kabaja Waaqummaa ni fudhatu (Yoh..5:23; 2Qor.13:14).
Mee Gabatee kanaa gadii ilaali.
44
Mee wal bukkee qabnee ilaaluuf akka nuuf salphatutti gabatee armaa gadii keesstti qaamota
Sadan-tokkummaa haa ilaallu.
Sadan-
tokkummaa
Abbaa
Ilma
Hafuura Qulqul luu
Maqaa:
Waaqayyo/Waaqa
Yoh.3:16,HoE 3:13;
Rom. 1:17
Yoh.1:1-3; Ibr.1:8;
Qol.2:9;Yoh.20:28;
Rom. 9:5; Tito 2:13;
1Yoh.5:20
HoE.5:3-9; 2Qor.3:17
Amaloota :
Barabaraa
Hundumaa
danda’uu
Hin
geddaramu
Hundumaa
beeka
Bakka
hundumaatti
ergaan
takkaa
argamuu
Faar.90:2
Uum.17:1;Yoh5:21
Yaaq.1:17
Erm.17:10;Maat.6:8;
10:29-30; HoE 1:24
Erm23:23-24
Mul.15:4
Yoh 7:28;17:3
Milk5:2; Mul.1:18
Yoh
6:44;5:21;
1Xim.6:15
Yoh.8:58;
Ibr13:8
Yoh.2:25;
18:4;
Mul.2:23
Maat.18:20;28:20
HoE
3:14;
Mul.3:7
Ibr.9:14
Zak.4:6;HoE1:8; Rom
15:19
Yoh 14:16;Isa 11:2;
1Qor 2:11
Faar.139:7
“Hafuura Qulqulluu ”
Isa.63:10;Yoh.14:16;
1Yoh 5:7
45
Qulqul luu
Dhugaa
Arjaa
Rom.2:4; Nahom.1:7
Yoh.14:6;
Mul
3:7
Neh.9:20
Dalagaa:
Uumuun
Du’a fannoo
irratt i
Du’aa ka’uu
keessatti
Kir istoos
Jireenya
kennuu
Faar 102:25
Faar.22:15;Rom8:32
Yoh.3:16
HoE 2:24; Yoh5:21
Qol1:16;Ibr1:2-3
Yoh10:17-18
Gal2:20
Yoh.5:21
Uum1:2
Ibr 9:14
46
BARUMSA 5FFAA. YASUUS KIRISTOOS (WAAQAYYO ILMA)
Yasuus qaama Sadan-tokkummaa keessaa tokko. Inni Ilma Waaqayyo isa
tokkicha. Macaafa Qululluu keessattti
inni, Sagalee Waaqayyoo,
Ilma
Waaqayyoo, Fayyisaa biyya lafaa, Gooftaa, Mootii, Angafa nagaa,… jedhamee
beekama. Inni Waaqa dhugaa fi nama dhugaa ti.
.1. YASUUS WAAQAYYO DHUGAA TI.
Mee luqqisiiwwan kanatti fufanii jiran sirritti qayyabadhu.
Yasuus waa’ee ofii isaa:
Maat.13;41 ‘Ergamoota koo” vs Lyq,12:8-9;15:10
Cubbu dhiisuu Maarq 2:5-7
Biyya lafaatti faraduu Maat25:31-46
Seera ofii isaa diiguu ykn fooyyessuu kan danda’u Waaqayyo qofa
== > Sanbata Bahuu 20:8-11;Maarq 2:27-28
Anii fi abbaan tokko Yoh.19:30;
Dursee jiraachuu –Abriham dura Yoh.8:58; Bahuu 3:14-15
Isa. 40:3 fi Maat 3:33 wal qabsiisii dubbisi.
Faar 24: 7,10 fi 1 Qor 2:8; Yaaq.2:1 wal qabsiisii dubbisi.
[Gooftaaa ulfinaa]
Erm 23:5-6 fi 1Qor.1:30 [Qajeelummaa keenya]
Isa 44:6 fi Mul’at 1:17-18; Isa 48:12-16 fi Mul’ata 22:13 Alfaa fi
Oomegaa
Faar 110:1 fi Maat.22:42-45
Rom. 9:5 Waaqa Hundumaa ti
Isa 7:14 fi Maat 1:23 Emmanu’eel =Waaqayyo nu wajjin
Acts 20:28 "Be on guard for yourselves and for all the flock,
among which the Holy Spirit has made you overseers, to shepherd the
church of God which He purchased with His own blood. (NAS)
47
"Therefore take heed to yourselves and to all the flock, among which
the Holy Spirit has made you overseers, to shepherd the church of God
which He purchased with His own blood. (NKJ)
Sagalee Waaqayyoo Yoh.1:1-3;14
.2. YASUUS NAMA DHUGAA TI.
Hidda dhalootaa sanyhii namootaa keessaa qaba. Maat 1:1-17;
Luq.3:23-38
Yasuus akka namaatti dhalate. Naqa (posture) namaas qaba ture.
Luq. 2:1-52
Nama tu’uu isaa irraa kan ka’es
o Beela’eera. Mat. 4:2
o Dheeboteera Yoh.19:28
o Dadhabeeras Yoh4:6
o Du’a du’eera
Kanaafuu Yasuus nama fakkaatee kan mul’ate otuu hin taane, namaa ta’ee
kan mul’ate dha. 1Yoh.1:1
Gooftaan Yasuus waa’ee nama ta’uu isaa ofuma isaa iyyuu yeroo
mul’isu; gaafa Seexanaan qorame, “NAMNI buddeena qofaan hin
jiraatu” jedhe. Mat.4:4
Namoonni biroonis Inni nama ta’uu isaa ragaa bahaniiru.
o HoE 2:22
o Rom.5:15;17:19
o 1Qor.15:21,47-49
o 1Ximo.3:16
o Yoh.1;14
o Gal.4:4
48
Nama ta’uun Yasuus du’aa ka’uu booda illee dhimma mirkannaan
irratti kenname dha. Luq. 24:39
Nama haa ta’u iyyuu malee gruu cubbuu hin qabu ture
o Ibr.4:15; 7:26; 9:14;
o Yoh 6:69
o 1Phex 2:22
o 1Joh 5:5
o 2Qor 5:21
.3. MACAAFNI QULQULLUUN WAA’EE YASUUS MAAL JEDHA?
1. Fayyisaa (Maat 1:21; Luq 2:11; HoE 13:23; Fiilp 3:20; Titus 1:4;
Titoos 2:10,13; 3:4-6; 2 Pet 1:1,11; 2:20; 3:18; I Jn 4:14)
2. Araarsaa (Isa.53:12; Rom.8:34; 1 XIm.2:5; 1Yoh.2:1-2; Ibr
7:25; 8:6; 9:1
3. Mootii(Matt 28:18; Eph 1:20-22; 1 Tim 6:15; Rev 11:15; Rev
17:14; Rev 19:16
4. )Angafa Lubaa (Ibr.4:15; 5:5-6; 6:20)
5. Abbaa Firdii (Maat 16:27; 25:31-46; yoh 5:22-27; HoE 10:42;
17:31; Rom 2:16; 14:9-11; 1 Qor 4:4-5; 2 Qor 5:9-10; 2 Tes
1:7-10; Mul 20:11-15)
49
BARUMSA 6FFAA. HAFUURA QULQULLUU
.1. HAFUURRI QULQULLUN EENYU INNI?
Hafuurri Qulqulluun qamota (Persons) sadan Waaqayyo inni tokkichi ittiin
yeroo hundumaa jiraatu keessaa isa tokko. Hafuurri Qulqulluun ofu isaatii
Waaqayyo dha. Akkuma kanaa olitti
ilaalletti, Waaqayyo Waaqummaa
(Devinity) fi uumaa (Nature) isaatiin tooko yoo ta’e iyyuu yeroo hundumaa
qaama sadiin jiraata. Sadanuus Waaqa guutuu dha: Waaqayyo abbaa,
Waaqayyo Ilma, fi Hafuura Qulqulluu. Sadan isanii iyyuu qaamaan garaagara.
Kana jechuunis Abbaan qaamaan Ilmaa fi Hafuura Qulqulluu irraa adda.
Hafuurri Qulqullunis qaamaan Abbaa fi Ilma irraa adda jechuu dha.
Egaa Hafuurri Qulqulluun human ta’e tokko otuu hin ta’in kan anummaa ofii
isaa qabuu fi hojjechuu, beekuu, gammaduu/gadduu, kennuu fi fudhachuu,
akkasums dubbachuu kan danda’u dha.
HoE.8:20 Hafuurri Qulqulluun Filiphoositti dubbachuu isaa
Hoe 13:2 Hafuurri Qulqulluun fedha isaa mul’isuuf fi namoota erguu isaa
Efe.4;30; Isa.63:10 Hafuurri Qulqulluun gadduu akka danda’u
1Qor 12:1 Hafuurri Qulqulluun akka fedhetti kennaa ni kenna
Mcaafa Qulqulluu
keesatti
Hafuurri Qulqulluun maqaa garagaraatiin
waamameera. Isaanis: Hafuura Waaqayyoo, Hafuura Kiristoos, Hafuura
Gooftaa, Hafuura Dhugaa, Jajjabeessaa, Isa nuuf dubbatu.
Bara Kakuu Moofaattis ta’ee Kakuu Haaraatti, Hafuurri Qulqulluun akkaataa fi
yeroo garagaraatti mul’achuudhaan hojjechaa ture. Duraan dursa, Hafuurri
Qulqulluun hojii uumuu isa jalqabaa keessatti si’aayinaan qooda fudhataa
ture.
Uum.1:1-2 “Waaqayyo jalqabatti bant iiwwan I waaqaa fi lafa uume; lafti
bifa hin qabu, onaas ture; eal labboo gad fagoo irra dukkanatu ture,
Hafuurri Waaqayyoos bishaan irra in sosocho'a ture.”
Hafuurri Qulqulluun nama uumuu fi namaaf jireenya kennuu keessatti
qooda fudhateera. (Uum.1:26; 2:7; Iyyoob 33:4)
50
Lammaffaa irratti, barreesitoota Macaafa Qulqulluu keessa waan isaa
barreessan kaa’uudhaa (inspired) kan geggeesse Hafuura Qulqulluu dha.
(HoE 28:25; Ibr.9:8; 10:15; 2Phex.1:21).
Bara Kakuu Moofaatti, hoji i Waaqayyoo fiixaan baasuuf warra fo’aman
qofaa irratti dhuffudhaan hojjeta ture. (1Sam. 10:6; Seera Lakk.11:17;
Keessa Deebii 34:9)
Bara Kakuu Haaraatti
immoo jireenya amantootaa keessa akka jiraatu
Macaafni Qulqulluun ni barsi isa. Namni Hafuura Kiristoos of Keessaa hin
Qabane kan Kiristoos akka hin taane (Rom 8:9). Namni tokko guyyaa
Kiristoosiin akka fayyisaa jireenya isaatti
fudhatee jalqabee Hafuura
Qulqulluu of keessatti qabaachuu danda’a. Mall attoo Fayyina keenyaas
nukeessa
jiraachuu Hafuurichaa
ti
(Efe.1:13-14; 4:30; 2Qor.5:5).
Hafuurri Qulqulluun yeroo nukeessa jiraatu akka kadhannuuf nu gargaara
(Rom8:26-27).
.2. HOJII HAFUURA QULQULLUU
Hafuurri Qululluun hojiin
isaa maal
fa’ii? Hafuurri Qulqulluun akka
Waaqummaa isaattii hojii Abbaanii fi Ilmi hojjechuu dana’an hundumaa kan
hojjechuu danda’u yoo ta’e iyyuu, hojji yeroo baay’ee inni ittiin beekamu kan
armaa gaditti kennama tga’u. Isaanis:
1. Waa’ee Gooftaa Yasuus Dhugaa bahuu. (Yoh.15:26; HoE 5:32 )
2. Firdii dhufu jalaa baasuuf namoota gara qalbii diddiirrannaatti fiduu.
Yoh 16:8;
3. Barsi isuu fi gara dhugaatti geessuu (Yoh 14:6)
4. Dubbii Waaqayyoo amntoota Yaadachi isuu (Yoh.14 26b)
5. Amantootaaf human kenna (Rom.15:8; 1Ximo.1:12; Efe.6:18;
Yihuudaa 20b)
Erga Hafuurri Qulquklluun hammas amantootaaf barbaachisaa ta’ee
attamitt i
isa fudhachuun danda’amaa? Namni tokko Hafuura Qulqulluu
fudhachuuf duraan dursee Gooftaa Yasuusiin
fayyisaa
jireenya
isaa
godhee fudhachuutu isaaf ta’a. Karaa dubbii
isaatti amanuu fi qalbii
diddiirrachuu jireenya lammaffaa dhalachuu argachuu danda’a. Sagalee
51
Waaqayyootii f
abboomamuu
fi
Hafuura
Qulqulluu
of
keessatti
dheebochuudhaan isa fudhachuun ni danda’ama.
Amanaan tokko Hafuura Qulqulluu of keessaa qabaachuun isaa ija inni
godhataa adeemun beekama. Namni Hafuura Waaqayyoo of keessaa qabu
ija hoji i hafuuraa caalchisee godhachaa adeema. (HOE. 3: 3-8; Isa.63:10;
Gala.5:22-23) Kunis jireenya qulullummaatii jiraachuudhaan, namootaa fi
Waaqayyoo wajjin nagaa qabaachuudhaan,
jireenya hafuuraa ofii tti
guddachuudhaan,
akkasumas hoji i Waaqayyootii f
of
kennuudhaan
mul’ata.
Shaakala Human Hafuura Qulqulluu (the experiences of the power of
the Holy Spirit).
Guyyaa dhugaadhaan Gooftaa gara jireenya keenyaatti affeerree jalqabee
Waaqayyo karaa Hafuura Qulqulluu waan nu keessa jiraachuu jalqabuuf
Hafuura Qulqulluu of keessa qabana. Haa ta’u iyyuu malee garuu humna
Hafuura Qulqulluu jireenyaa fi
tajaajila keenya keessatti shaakaluun
barbaachisaa dha. Shaakall i kunis namoota hunumaaf akkaataa tokkoon
miti . Hafuurri
tokkichi
sun namoota hundumaaf kennaa gargaraa
kennuudhaan akkaataa gargaraatti
humna
isaa kana akka
isaan
shaakalan godha. Afaan Haaraa dubbachuun
isaan keessaa tokko.
Amantoonni humna Hafuura Qulqulluu malee hoji i Waaqayyoo akka isaan
irraa barbaadamutti hojjechuu hin danda’an.
Kiristoosiin lallabuudhaan Mootummaa Waaqayyoo bal’usuuf akkasumas
akka warra Waaqayyo isaan fayyiseetti
ija gochaa adeemuuf humni
Hafuura Qulqulluu baay’ee barbaachisaa dha. Humana Kana fudhachuuf
immoo
turanii
(Yeroo
fudhatani i) Waaqayyoon
eeggachuun
(amantiidhaan) karaa akka ta’e Gooftaan Yasuus dubbateera(HoE1:4, 8).
Waaqayyo warra
isa gaafataniif Hafuura Isaa akka kennu Macaafni
Qulqu lluun dhugaa nuuf baha. Kanaafuu namni garaa isaatiin Hafuura
Qulqulluu fudhachuu barbaadu Waaqayyo biraa argachuu ni danda’a.
(Luuq. 11:13; Yoh.7:37-39). Waan ta’eefis , amanaan tokko yeroo
hundumaa kennaa Waaqayyo kennu kana dheebochuu fi Waaqayyoon
gaafachuutu irra jiraata, Waaqayyo isa dheebote dheebuu baasuutti in
gammada waan ta’eef (Isa.44:3-4).
52
BARUMSA 7FFAA. MACAAFA QULQULLUU
.1. MACAAFA QULQULLUU KITAABOTA BIROO IRRAA MAALTU ADDA GODHAA?
Biyya
lafaa kana irra macaafota hedduutu jira. Macaafonni amantaaf
namoonni itti fayyadamanis ni jiru. Kiristaanonni Kitaaba kana addatti ilaalanii
maaliif amantaaf itti fayyadamuu? Litaabni Kuni maaliif kitaaba qulqulluu
(adda bahe) godhamee fudhatamee?
1. Barreeffamuu Kitaaba kanaa keessatti ga'ee guddaa kan taphate
Waaqayyo waan ta'eef. Akkuma maqaan isaa ibsutti Dubbiin Waaqayyoo
kan Waaqayyo isa Gooftaa hundumaa gararraa ta'e biraa ba'e dha.
Dubbiin kunis dubbii Waaqayyo biraa karaa raajotaa, ergamootaa fi
namoota Waaqayyo waa'ee
isaa akka dubbataniif
isaan kaase
barreessani dha.
Namoonni, kitaabota Macaafa Qulqulluu keessatti
hammataman barreessanis, Hafuura Qulquluudhaan geggeefamanii
waan barreessaniif.
2. Jalqabaa fi dhuma addunyaa kanaa kan ibsu waan ta'eef
3. Yaada Waaqayyo ilmaan namootaaf qabu ibsa waan ta'eef
4. Sagalee baduu fi geddaramuu akkasumas barabaraan hin jijjiiramne
ta'uu isaa
Macaafni Qulqulluun kuufama caaffattoota hafuura Waaqayyoo of keessaa
qabanii ti. Macaafni Qulqulluun walitti qabama macaafota 66 ti. Isaan
hunduu barreeffamoota namoonni Waaqayyoo hafuura Waaqayyootiin
geggeeffamanii barreessanii ti.
Macaafa Qulqulluu macaafota biraa irraa kan adda isa godhus namoonni
isa caafan Hafuura Waaqayyootiin geggeefamani barreessuu isaanii ti.
Macaafa yaadi Waaqayyoo keessatti katgabame waan ta’eefis Macaafni
Qululqul luun
burqaa
ogummaa
jireenyaa
ti.
Kanaafis
bars iisaaf,
qajeelchaaf, ifataaf, akkasumas gorsaaf ni gargaara. 2Ximo. 3:16 -17.
53
Macaafa Qulqulluu namoota gara afurtamaa ta’an kan baruuta garagara fi
sadarkaa jireenyaa garagaraa irra jiraatantu barreesse. Haa ta’u iyyuu
malee waan isaan barreessan kan isaan keessa kaa’e (inspired) hafuura
Waaqayyoo isa tokkicha waan ta’eef iddoo itti wali in mormu hin qabu.
Yaadni isaas jalqabaa hamma xumuraatti wal qabataa fi kan wal deggaree
adeemu dha.
Macaafni Qulqu lluun iddoo kutaa gurguddaa lama qaba. Isaanis: Kakuu
Moofaa (isa dhaloota Kiristoos dura ta’ee fi barreefame) fi Kakuu Haaraa (
isa Dh.K booda ta’ee fi barreeffame) ta’u.
Kakuu mootaan kitaabota 39 yeroo ta’an Kakuu Haaraan immoo 27 of
keessaa qaba. Wali i galatti kitaabota 66 jechuu dha. Akkaataa caasaa
barreefama isaanii
ilaaluudhaan Kitaabota Macaafa Qulqulluu keessa
jiraan iddoo garagaraatti qoodnee qayyabanna. Fakkeenyaaf Kitaabota
Kakuu Moofaa keessa jiran Kitaabota Musee, K. Seenaa, Kitaabota
Jechamaa (walaloo), Kitaabota Raaj ii
jennee afuri tti qoodna. Gabatee
kanatti fufee jiru ilaali.
La
k
Qoodama
Maqaa Kitaabaa
Baay’ina
Kitaabota
a
Baay’ina
Boqonnaawwa
nii
Kakuu Moofaa
1 Kitaabota Musee Uum –Keessa deebii
5
187
2 K. Seenaa
Iyyaasuu-Asteer
12
249
3 Jechamaa
(walaloo)
Iyyoob—Weedduu
Weeddotaa
5
243
4 Kitaabota Raajii
Isaayaas--Milk iyaas
17
Raajota
gurguddoo
Isaa—Daani’eel
5
183
Raajota Xixiqqoo Hosee—Milkiyaas
12
67
Ida’ama
39
929
Kakuu Haaraa
1 Wanggeelota
Maat—Yohannis
4
89
2 Macaafa seenaa
Hoji i Ergamootaa
1
28
3 Ergaawwa
Roomee---Yihuudaa
21
121
4 K.Raajii
Mul’ata Yohannis
1
22
Ida’ama
27
260
54
Walii gala
66
1,189
.2. WANTOOTA SAGALEEN WAAQAYYOO ITTI FAKKEEFAMAN
1. Billaa Qara lamaa Ibr 4:12
2. Burrusa--- kan laphee diddaa cabsuu danda'au Erm 23: 29b
3. Sanyii --faca'ee ija garii kennuu agarsiisa 1Phex 1:23
4. Daawwitii/ofilaallee Yaaqa 1:23-25
5. Ibidda Erm. 23:29
6. Ibsaa Faar. 119: 105
7. Soorrata 1Phex 2:2; Ibr 5:12, 1Qoro 3:21
.3. BARBAACHISUMMAA DHUBBIIFFACHUU/DHAGA'UU WANGEELAA
1. Sagalee Waaqayyoo dhaga'uun amantii waan fiduuf Room. 10:17
2. Namatti yakka isaa himee qalbii jijjiirrachiisa HoE 2:14-17
3. Sagalee Waaqayyoon dhaga'uun waan qulqulleessuuf 2QOro. 7:1
4. Lammata dhalachuu waan fiduuf 1Phex. 1`:23
5. Dhugaa waan nama barsiisuuf HoE 17:11
6. Jajjabina waan kennuuf 1Tesl 4:18
7. Dhaala jireenya bara baraa waan dhugoomsuuf Yoh 5:23
BARUMSA 8FFAA. ABBOOMMII KURNAN
Hawaasa Kamuu keessatti naamusi akka jiraatuuf seerrii fi heerri jira. Heerrii
fi seerri tumamus namoonni hawaasa sana keessa jiran akkaataa gaarii fi
fudhatamaa ta’etti akka walii wajjin jiraataniif gargaara.
Haaluma kana fakkaatuun Waaqayyo saba isaa wajjin hariiroo gaarii
qabaachuuf akkasumas immoo sabni isaa walii isaa wajjin walitti dhufeenya
gaarii akka qabaatan gargaaruuf wanta namoota irraa fedhu/barbaadu akka
55
abboomiitti Museetti kenne. Mee luqqisiiwwan kanatti
fufanii kennaman
yaadaan qabii dubbisi.
Seera Keessa deebii 19:1-19; 24:12-18; 31:18
Waaqayyo saba isaatiif kakuu gale. Kakuun inni jalqabaa kun Kakuu Moofaa
jedhama. As irratti wanti nuti dagachuun nu irra hin jirre, walitti dhufeenya
saba isaa wajjin uumuu keessatti
tarkaanfii
isa jalqabaa kan fudhate
Waaqayyo dha. Isatu dursee namaaf kakuu gale. Ergasii booda immoo
namaafis ga’ee kenne.
Waaqayyo Abboommii
isaa kurnan gabatewwan dhagaa
lama
irratti
barreessee harka garbicha isaa Museetiin saba isaatti erge.
Gabatee inni jalqabaa Abboommii 1-3 baata. Yaadni
isa irratti mul’atu
gabaabaatti waa’ee Waaqayyoon jalala kan ibsu dha. Gabateen dhagaa inni
lammaffaan immoo Abboommii 4-10 baata. Inni
immoo waa’ee jalala
namoota kan abboomu dha. Egaa walumaa galatti Abbommonni kurnanuu
waa’ee JAALALAA kan dubbatan dha jechuu dha.
.1. BU’AAN ABBOOMMII/SEERAA MAAL?
Waaqayyo nuu fi namoota nu wajjin jiraatan eeguuf seera kenne.
Waaqayyo waan ofii isaatii nurraa fedhu nu hubachiisuuf seera isaa nuuf
kenne
Seerri cuubbuu nutti agarsiisa. Jireenya cubbuu fi jireenya qajeelummaa
gidduutti daangaa kaa’a.
Abboommiiwwan Kurnan kan isaan kennaman bara duriitti yoo ta’an illee,
har’as akkuma gaafasii barbaachisoo dha. Waaqayyo namoonni seerrata isaa
akka eegan har’uma iyyuu ni barbaada. Waan hundumaa caalaa garuu
Waaqayyo akka jaallannu (akka jaalala qabaannu) nurraa barbaada. Seera
Waaqayyoo irra daddarbuun fedha isaa malee jiraachuu dha. Jireenyi fedha
isaa ala jiraachuu immoo cubbuu Waaqayyottii gargar nu baasu dha.
Mee Abboommonni Kurnan Waaqayyo akka eeganiif bara Museetti saba
isaatiif kenne maal faa turan? Jireenya keenyaa wajjin immoo akkamitti wal
qabatu?
56
.2. IBSA ABBOOWWIIWANII
.2.1.
Abboommii Tokkoffaa:
Ana Duratti Waaqa Kan biraa hin qabaatin! (Bahuu 20:2-6; Keessa Deebii 5:7
Sirriitti dubbisi!)
Abboommii maal nu ajaja? Akka nuti Waaqayyoon isa dhugaa malee (Isa
Waaqaa fi lafa uume, isa bara baraan jiraatu, isa warra Isiraa’eliin biyya
garbummaatii baase, Isa tessoon isaa Waaqarra ta’e malee waaqolii biraa hin
Waaqeffanne (hin amanne, hin waammanne, hin abdanne, hin sodaanne, hin
kabajne) nu abbooma.
Waaqayyo isa duratti (fuula isaa duratti), isatti daballee, isaa wajjinis wal
qixxeesinee wanta became ykn wanta uumame kamuu akka hin waaqeffanne
nu ajaja. Ajaja kana cabsuun Isiraa’eloota irratti dhekkamsa gurguddaa
baay’ee fichisiisee ture. Fakkeenyaaf: kadhatni isaanii akka hin daga’amne,
hamaan akka isaan irra gahe, akka boojuutti dabarfamanii kennaman, akka
fuula Waaqayyoo arguu dadhaban Macaafa Qulqulluu keessaa iddoo baay’eetti
argina.
Abboommiin kun kan nu hubachiisu, Waaqayyo tokkicha qofa akka ta’e, isa
malees kan biraan ‘Waaqayyo’ ta’uu kan danda’u akka hin jirre mul’isa.
Abboomiin kun Waaqayyoon duwwaa jireenya keenya irratti akka tokkoffaa
goonu malee wanti biraan akka nu irratti caalee hin argamne nu ajaja. Yeroo
tokko tokko namni otuma ‘Waaqayyoonan waaqeffadha’ jedhuu, qabeenya,
beekumsa, watoota biyya lafaa kanaa baay’ees of irratti waaqomsaa argina.
Yeroo tokko tokko fakkiiwwan (kam iyyuu isa ‘fakkii Yasuus’ jedhamu
dhabalatee jechuu dha), namoota fi ergamoota kam iyyuu, uumama kamuu
(laga, muka, bineensa, aduu,
ji’a, urjii, Seexana, qaalluu, Awuliyaa,
qulqulloota
(Maariyaa, Aabboo, Goorgisii,kkf, dabalatee),fi
kan biroos
Waaqeffachuun abboommii kanaan dhowwameera.
Atumtuu, kana dhabnaan jiraachuu waanan danda’u natti hin fakkaatu, waan
jettu qabdaa? Wanta yeroo kee isa caalu, laphee kee hundumaa caalaatti
wanta fudhate qabdaa? Yeroo Waaqayyoof qabdu kan laachuufii dandeessu
jechuu dha. Ulfina Waaqayyoof qabdu si harkaa kan saamu! Waaqayyo ana
duratti waaqolii kan biraa hin qabaatin nuun jedha!
57
Meegaaffilee kana irratti waliin mari’adhaa:
1. Wantoonni namootatti Waaqolii ta’an maal fa’i?
2. Ati wanti kanaan dura/hamma har’aatti Waaqolii sitti ta’an jiru?
3. Amanaan tokko abboommii
tokkoffaa eegaa jiraachuu isaa
akkamitti beeka?
Kutaalee kana qayyabadhu: Bahuu 15:11; K. Deebii 5:7; 6:5; 6:14; Iyya
24:18-24; II Moot 17:29-35; Far 29:2; 73:25; 81:9;Isa 26:4; 43:10; 44:8;
45:21-22; 46:9; Erm 25:6; 35:15;Maat 4:10; 1 Qor 8:4; Efe 5:5; Filp 3:19
;Qol 2:18 ;I Yoh 5:20-21; Mul. 19:10
.2.2.
Abboommii Lammaffaa:
Maqaa Waaqayyo Waaqa keetii akkasumaan hin dhahin Waaqayyo
maqaa isaa akkasumaan kan dhahu utuu hin adabin hin dhiisuu
(Bahuu 20: 7; K.Deebii 5:11)
Waaqayyo nama irraa maal barbaadee abboommii kana kennee? Waaqayyo
maqaa isaatiif kabajaa fi ulfina guddaa akka kenninu barbaada. Sababni isaa
Maqaan Waaqayyoo eenyumma isaa waan mul’isuuf.
Kanaafuu, Maqaa
Waaqayyoo
kabajaa
dhowwachuun
akka Waaqayyoon
salphisuuttu
lakkaa’ama.
Namni tokko Maqaa Waaqayyoo akkamu argetti
itti fayyadama yoo ta’e
(wanta salphaafis ta’ee wanta sobaaf, iddoo hin barbaachifnetti, haasaadhuma
isaa/ishee minyeeffachuuf ykn dhugaa fakkeessuuf) Maqicha salphisa jira.
Nama kana, egaa, Waaqayyo akka Inni jiilchuuf adabu abboomiin kun
dubbata. Namni akkasii yoodhuma cubbuu biraa hin hojjenne ta’e illee,
yakkattii qul’aa godhamee hin ilaalamu.
Mee gaaffilee kanatti aananii jiran dubbisaa ti irratti mari’adhaa:
1. Namoonni yeroo akkamii Maqaa Waaqayyoo akkasumaan dhahu?
2. Wantoonni akka namoonni maqaa Waaqayyoo akkasumaan dhahan
nama taasisan maal fa’i?
3. Ati wanti kanaan dura/hamma har’aatti maqaa Waaqayyoo akkasumaan
akka dhooftu si godhan maal fa’i? isaan Kana akkamitti of irraa kutuu
dandeessaa?
4. Amanaan tokko abboommii lammaffaa eegaa jiraachuu isaa akkamitti
beeka?
58
Kutaale kana qayyabadhu: Lewota 19:12; 24:11-16; K.Deebii 5:11; Fars
50:14-16; Fakk 30:9; Erm 4:2; Maat 5:33-37; 23:16-22;26:63-64; 2 Qor
1:23; Yaq 5:12
.2.3.
Abboommii Sadaffaa:
Guyyaa Sanbataa qulqullinatti eeguudhaaf yaadadhu.(Bahu 20: 8-11)
Guyyan sanbataa mallattoo Waaqayyoof saba isaa gidduutti barootaaf taa’e
dha (Bahuu 31:11). Waaqayyo sabni
isaa Israa’el Waaqayyo isa waan
hundumaa uumee ta’uu isaa fi
Inni guyyoota ja’a keessatti wantoota
hundumaa akka uume ittiin dhugaa bahuuf mallattoo kaa’ame dha.
Guyyaa kana namni qulqullummaatti eeguun akka barbaachisu abboomiin
sadaffaan nu abbooma. Waaqayyo kan inni guyya torbaffaa irratti boqote
dadhabnaan miti. Garuu nuuf fakkeenyuummaa nuuf kaa’uuf jedhee ti.
Abboommii kana akka warra kaaniitti haaraa godhee nuuf hin laanne, garuu
yaadadhu jedhe. (Uum 2:3)
Maal goonee guyyaa Sanbataa qulqulleesinaa? Dubbii afaan keenyaan, hojii
keenyaan, yaada keenyaan Waaqayyoof ulfina laachuudhaan qulqulleesina.
Guyyaa torbaffaa keessatti maal faa gochuutu eeyyamamaa dha? Hojii mataa
keenyaa
irraa ni boqonna, Waaqayyoon
ittiin Waaqeffanna, Namoota
dhukkubsatan
gaafachuuf,
warra
gaddan
jajjabeessuuf
akkasumas
Waaqayyoon dhaggeeffachuuf [Dubbii isaa qayyabachuu fi kadhachuun].
Sanbatni guyyaa isa kamii? Bara durii keessatti warri Yihuudotaa sanbata
jedhanii kan itti fayyadamaa turan Sanbata Duraa/Sanbata Xiqqaa/Saftii dha.
Sanbatni Guddaan immoo jalqaba torbanii godhamee beekama. Haa ta’u
iyyuu malee:
1. Gooftaan Yasuus kan inni itti du’aa ka’e,
2. Hafuurri Qulqylluun Bartoota irra kan inni dhufe akkasumas HoE.
2:1-
3. bartoonni Walitti qabamanii Waaqeffataa kan turan Guyaa jalqaba
torbanii jedhamu kan irra waan tureef nuti amantoonni Kakuu
Haaraa Sanbata Guddaa akka guyyaa torbaffaatti itti fayyadamna.
59
Uum. 2:3 ; Bahuu 16:23-30; Bahuu 31:13-14 ; Lew 19:3 ; Lew 23:3; Keessa
deebii 5:12-15; Isa 56:4-6
.2.4.
Abboommii Afraffaa:
Biyya ani Waaqayyo Gooftaan kee siif kenne keessa bara dheeraa akka
jiraattuuf, abbaa kee fi haadha keef ulfina kenni.
Abboommiin kun maal jedhuu akka ta’ee fi akkamitti akka hojiirra oolu irratti
mari’adhaa!
Abbaa kee fi haadha kee inni jedhu maatii keenya warra nu godhatan,
hiryoota isaanii, namoota dubbii Waaqayyoo nu barsiisan, namoota akka isaan
biyya bulchaniif Waaqayyo isaan kaa’e (Rom.13:1-7) fi hangafoota keenya of
keessatti qabata.
“Ulfina kenniif” jechuun maal
jechuu dha? Abboomamiif,
isaa dhaga’i,
kabajaa barbaachisaa ta’e laadhuuf, gaarii godhiif jechuu dha.
Abboommiin kun daa’imman qofaaf kan kenname miti. Namoota hundumaa
ilaallata. Ga’eesota Abbootaa fi haadhota qabanis jechuu dha. Sababni isaa
immoo maatiin keenyas ta’ee warroonni biyya bulchan aboo kana kan isaan
fudhatan Waaqayyo biraa waan ta’eef.
Qola.3:20
Fak. 23:22
.2.5.
Abboommii shanaffaa:
Hin ajjeesin
Ajjeesuu jechuun maal jechuu dha? Lubbuu baasuu; dhiiga dhanalaasuu,
jibbuu—
Lubbuu baasuun: Kan ormaa fi kan ofiiti. Macaafa Qulqulluu keessatti
Waaqayyo Ani nan ajjeessa anumtnu immoo nan kaasa jedheera. Kanaaf
lubbuu nama biraas ta’ee kan ofii baasuun hojii Waaqayyoo keessa galanii
duraa balleessuu dha. (1Sam.2:6-7)
60
Waaqayyo maaliif abboommii kana kennee? Namni yeroo maal faa godhu
abboommii kan cabsaa? Abboommii kana eeguuf wantoonni nu gargaaran
maal faa ta’uu danda’u?
Waaqayyo yeroo Qaayin Abeliin ajjeese isa abaare (uum.4:8-12).
Mee gaaffilee kanatti aananii jiran dubbisaa ti irratti mari’adhaa:
1. Namoonni yeroo maal gochuu isaatiin nama ajjeesuu danda’aa?
2. Wantoonni akka namoonni nama ykn of ajjeesu nama taasisan maal
fa’i? Attam godhee amanaan tokko isaan kana irraa of eeggachuu
danda’aa?
3. Amanaan tokko abboommii shanaffaa eegaa jiraachuu isaa akkamitti
beeka?
.2.6.
Abboommii ja’affaa
Hin ejjin
Ejji maa inni? [irratti mari’adhaa!]
Hin ejjin
jechuun jireenya qulqullummaa jiraachuudhaan Waaqayyoon
jaalladhu jechuu dha. Waaqayyo maaliif abboommii kana kennee?
1. Waaqayyo jireenya maatii (gaa’ela) keenya
eeguudhaaf abboommii
kana kenne. Kanaaf abbaan manaa fi haati manaa waliif amanamanii
jiraachuutu isaaniif ta’a. (Maat. 19:5-6; Ibr.13:4).
2. Jireenya gaa’elaa alatti wal-qunnamtii qaama saalaa godhamu ittisuuf
kenname. Kanaafuu Abbaan manaa fi haati manaas nama gaa’elaan itti
hidhamanii jiran dhiisanii nama biraa bira akka hin dhaqne ittisa.
(Lewwoota 18:20;20:10; 2Sam. 11:3-4,27; Marq.10:11-12)
3. Fedhii fi yaadni hamaa ta’e qalbii keenya akka hin dhaalle nu ittisa.
Kun jireenya keenya dhaalee argamnaan cubbuu nutty ta’a. ‘Namni ija
hawwaa tiin gara dubartii
ilaalee garaa isaatiin akka isheetti ejjetti
lakkaa’ama.’ (Maat.5:27-28; Efe. 5:3-5)
61
Kun immoo ija hawwaatiin gara dubartii akka hin ilaalle nu
dhowwa. Dubartoonnis hamma isaaniif danda’ametti
jireenya
obboleessi
isaanii
ittiin gufatu jiraachuu fi mul’isuu irraa of
qusachuun gaarii dha.
4. Waaqayyo hojiidhaan, dubbiidhaan, akkasumas yaadaan jireenya
qulqullaa’aa akka qabaannu barbaada. (Efe 5:3; Qol.3:4-5; 1Tesl.4:3-7)
Kanaafuu hojii keenyaan, dubbii/jechoota keenyaan akkasumas
yaada keenyaan wanta nuunis ta’ee nama biraa gara ejjaatti
geessu irraa of eeggachuutu nurra jiraata. [Fakkeenyota garaa
garaa fudhadhaatii irratti mari’adhaa!]
Abboommiin kun warra fuudhe/heerumtes ta’ee nama hin fuudhin/heerumin
ni ilaallata.
Abboommii kana eeguuf maal gochuutu nuuf ta’a? [Irratti mari’adhaa!].
Wantoota kanaaf kakaasan irraa baqachuun ogummaa guddiaa dha. Macaafni
Qulqulluun Seexana akka ifannu yemmuu nu gorsu, ejja garuu jedha (.
Fakkeenyaaf: Fiilmota, qaqqabaa, qoosaa fi wantoota kan biroos warra akka
nuti yaadaan, dubbiidhaan, hojiidhaanis qulqulloota hin taane nu godhan irraa
of eeggachuu nu barbaachisa.
Yeroo fuunuu fi heerumnu; ijoollee keenya yeroo fuusifnuu fi heerumsiifnu of
eeggannoo baachisu gochuutu nurraa eegama. Fkn. Dur (haradhuma iyyuu
bakka gaagaraatti] dhiironnis ta’ee ijoolleen durbaa nama gaal’elaaf hin
barbaannetti dirqisiifamanii (yeroo baay’ee karaa maati) hidhamanii argina.
Kun immoo kufaatii ejjaatiif isaan saaxiluu ni danda’a.
Abbaan manaa fi haati manaa yeroo hundaa wal jeequun, wal amanuu
dhabuun, abbann manaa fi haati manaa wal-hiikuun akkasumas haadha
manoota baay’ee fuudhuun kufaatii ejjaaf saaxiluu ni danda’a.
Ejji Waaqayya’ela ofii irratti cubbuu hojjechuu dha. (Uum. 39:9)hag. Dhagni
keenya ejjaaf otuu hin taane Waaqayyoof uumame. Ejji cubbu dhagna ofii
irratti hojjetamu fi mana
qulquluummaa Waaqayyoo xureessu dha.
(1Qor.6:13, 15-20).
62
Waaqayyo jirenya geddarame akka jiraannu barbaada. Kanaan dura jireenya
akkasii keessa jiraachaa turre ta’uu dandaa. Ammaa booda garuu Waaqayyoof
of quleessuuf qophaa’u qabna. (1Qor 6:10-11; Efe.4: 17,19-20)
Yasuus Dubartii ejja irratt qabamtee gara isaatti fidamte sana yemmuu arge,
“anis sitti hin faradu, garuu itti hin deebi;’in jedheen (Yoh.8:10-11)
.2.7.
Abboommii Torbaffaa:
Hin Hatin(Keessa Deebii 5:19)
Hin hatin jechuun maal jechuu dha?
Abboommiin kun qabeenyaa nama kan biraa milqsuun ykn karaa
amanamummaa of keessaa hin qabneen fudhachuu dhiisuudhaan akka
Waaqayyoon jaallanuu fi sodaannu kan nu ajaju dha. Kunis amanamoo
akka taanu kan nu gaafatu dha. Namoonni yeroo hatan amanamummaa
isaanii dhiisan jechuu dha. Inni kunis:
o Namoonni wanta hojjetan qulqullinaa fi akka hojjechuun isaan
irraa eegamutti hojjechuu yeroo dhiisan,
o hojii mindaa itti rgatanitti dhibaa’oo yeroo ta’an
o Meeshaa/tajaajila gurguran keessatti gatii
isaaniif malu
irra
dabarsanii yeroo gaafatan (Erm.7:9-10)
o Madaallii yeroo dogongorsan
o mattaa yeroo fudhatan,
o hojettoota isaniitiif mindaa isaaniif taa’u kennuufii yeroo dhiisan,
(Lew. 19:13)
o ergisa/liqii
namaa dagachiisanii
hambifachuuniin
fi
kkfiin.
amanamummaa ofii dhiisuu jechuu
Yeroo fi akkaataa namni nu hin arginetti qabeenya namaa ykn kan
keenya kan hin ta’in fudhachuun hanna dha. (Lew.6:2-7). Isa hatuu
wajjin waliif galuunis akkasuma fuula Waaqayyoo duratti ciigasisaa dha.
(Far.50: 16-18)
Namni nama qofa
otuu hin hin ta’in Waaqayyoonis hatuu yeroo
baay’ee mul’ata.(Milk.3:8) Qabeenyi nuti it itti jiraannu, yeroon keenya
fi wanti nuti qabnu hundumtuu kan Waaqayyoo ti. Keessattuu immoo
Kennaa, wareega
fi
kurnaffaa Waaqayyoof kennuun nurra
jiru
63
hambifachuun hanna jedhama. [Waa’ee kurnaffaa Boqonnaa 10 keessaa
ilaali]
Inni akka ulfina isaatiif ta’utti akka itii fayyadamnuuf nutti kenne. Yeroo
nuti immoo gar-malee itti fayyadamnuu fi yaada Waaqayyoo ala isa
goonu
saamaa/hataa jira jechuu dha. Yeroo keenyaa fi wantoota
biraan kan Waaqayyoof kennamuu qabu yeroo hambifannu ykn kan ofii
keenyaa ittiin hojjennu hataa jirra jechuu dandeenya.
Waaqayyo saba isaa gidduutti hanna ilaaluu hin barbaadu. Kanaaf
hattuun jidduu isaanii akka hin jiraanneef warra isiraa’elitti otuu
dubbatuu argina. Seera Bahuu. 21: 16; 22:1-4,10-15 yoo dubbifne,
hattuun akka adabamu dubbata. .
Hanni akka nuti Waaqayyo dura hin dhaabanne nama godha. Sababni
isaa hataa fuula Waaqayyoo dhaquun akka Waaqayyo nuuf hin godha.
(Erm.7:9-11; Hos.4: 1-2).
Cubbuun hannaa akkuma acubbuu ajjeechaa fi ejjaa kan garaa keessaa
madduu fi kana jireenya namaa xureessu dha. (Maat. 19:18) Kunis yoo
itti qalbii hin diddiiratamu ta’e, mootummaa Waaqayyoo keessaa nama
baasa. (1 Qor.6:10;). Macaafn Qulqulluun “Inni hataa ture deebi’e
hin hatin” jedhee gorsa. (Efe. 4:28)
Egaa Waaqayyo obboleessa/ obboleetti keenya akka jaallannuu fi qabeenyaa
isaa/ishee miidhama akka oolchinu malee isa/ishee akka saamnuu fi gar-
malee qabeenya isaa/ishee duraa balleesinu/saamnu/hannu hin barbaadu.
Waaqayyo waan hojjenu hundumaa keessatti
(xiqqaas taa’e guddaa)
amanamoo akka taanuuf akka nu gargaaruuf kadhachuunis jireenya keenyaa
barbaachisaa dha. (Luq.16:10-12).
Wanta kanaan dura beeknees ta’ee, otuu hin beekin goonee har’a immoo
yeroo dubbii Waaqayyoo yeroo barannu hanna ta’uu isaa hubanneef qalbii
keenya diddiirachuun barbaachisaa dha. Wantoota deebisuu dandeenyu
taanaan deebisuun gaarii ta’a. (Luq.19: 1-10 Fakkeenyummaa Zakkiwoos)
.2.8.
Abboommii Saddeettaffaa:
“Hiriyaa kee irratti sobaan dhuugaa hin bahin” (K.Deebbii 5:20 )
64
Abboommiin kun hiriyaa keenya irratti sobaan dubbachuu fi maqaa isaa/ishee
baleessuu akkasumas
isa /ishee ganuu irraa of nu eeggachuudhaan
Waaqayyoon akka jaallannu nu ajaja.
Yeroo baay’ee namoota hamanna; waa’ee namootaas wanta dhugaa hin taane
dubbannee maqaa balleesina. Kun immoo nama irratti sobaan dhugaa bahuu
jedhama.
Abboomiin kun waa’ee namaa waan dhugaa hin taane dubbahcuu, hamachuu,
dabrsanii waan hamaatti dabarsanii kennuu fi maqaa xureessuu fi sobaan
gowwoomsuu irraa nu ittisa (Fakk. 25:18; 24:2)
Waan hin dhagaeenye akka waan dhageenyeetti, waan hin beekne akka
waan beeknuutti, waan hin argin akka waan argineetti fuula abbaa firdii
durattis ta’ee namoota biratti waa’ee nama tokkoo sobaan dubbachuus
irratti dhugaa bahuu ta’a. (Bahuu 23:1)
Kanaafuu yeroo hundumaa waa’ee nama biraa wanta dhugaa taa’e qofa
akka dubbannu Waaqayyo sagalee isaatiin nu abbooma. Namni tokko
balleessaa yoo qabaate
illee hamma dandeenyetti kallattiidhaan
isa/ishee haasofsiisuutu nurra jira. Waa’ee namaas yeroo dubbannu
jaalalaan ta’uu qaba.
Waaqayyo sobaan nama irratti dhugaa bahuu in ciiga’a. (Fakk. 6:16-19;
14:25). Kanaafuu Waaqayyo dhuga baatota sobdoota ni adaba. (Fakk.19:9;
21:28; Zakariyaas 5:2-4). Qabeenya sobaan argamu qabaachuu
irra
hiyyeessa ta’uun akka wayyu kitaabni Qulqulluun barsiisa. (Fakk. 19:22).
Bara Kakuu Haaraa dura nama irratti keessatti abboommii kana eeguun
barbaachisaa akka ta’e fi cubbuun isaaf abbomamuu diduu kan keessa
namaatii bahu ta’uu isaa Gooftaan barsiiseera. (Mat. 15:19; Luq.18: 20)
Kanaafuu kanaan dura nama irratti sobaan dubbachuu fi dhugaa isaa
balleessuu akkasumas maqaa namaa balleessuudhaan namoota yakkinee yoo
jiraanne fuula Waaqayyoo duratti qalbii diddiirachuun barbaachisaa dha.
Kanaanis dheekkasaa fi firdii Waaqayyo sababii kanaatiif nutti fiduu dana’uu
jalaa jalaa bahuu dandeenya.
65
Elzaabel sobaan Naabot irratti dhga baatota sobaa bittee isa ajjeesifte.
Waaqayyo garuu waa’ee kanaaf ishee adabe. (1Mot. 21: 8-13,32)
.2.9.
Abboommii Sagalii fi Kudhan
HIn hawwin: Haadha manaa hiriyaa keetii, Mana Hiriyaa keetii, Qabeenya
isaas… hin Hawwin.
Hawwiin maal? Hawwiin yada/ fedha wanta kan ofii hin taane tokko kan ofii
godhachuuf barbaaduu ti. Hawwiin waan qabanitti quufuu dhabuu fi/ ykn
sassata ofittummaa irraa madda (Moot.5:20-27 Giyaaz; 1Moot 21:1-4 Ahab
iddoo wayinii Naabot hawwuun isaa..)
Abboommiin kun akk nuti wantoota kan keenya hin taane kan ofii keenyaa
godhachuuf nama nama biraa irratti jal’inia kam iyyuu hin goone nu ittisuuf ;
kana gochuu keenyaan immoo Waaqayyoon jaallachuu fi sodaachuu keenya
akka mul’ifnuuf nuuf kanname. Yeroo baay’ee wanta kan keenya hin taane
yeroo arginu ni hinaafna. Utuu kan ofii keenyaa godhachuu dandeenyee
jennee yaadna. Kana irraa kan ka’e immoo namoonni baay’een saamicha,
ajjeechaa, hanna, dirqiin gudeeduu, mirga namootaa sarbuu, fi gochaa
suukkaneessaa hedduu gochuu keessa seenu. Waaqayyo immoo wanta kan
keenya hin taane (kan hiriyaa kee—konkolaataa, man, qabeenya fi haadha
manaa) ilaallee hawwii hamaan akka nu keeessa hin galle brarbaadee
abboommii kana nuuf kenne.
Waaqayyo wanta qabnutti akka quufnuu fi galata qabeeyyii akka taanu
barbaada.
As keessatti hubachuun kan nuuf ta’u, abboomiin kun wanta ‘hawwii’ jedhamu
tokko illee hin qabaatainaa jedha jechuu mit. Hawwiin gosa lama: Hawwii
qulqulluu fi hawwii/badaa hamaa.
Abboomiin kun isa hamaa/badaa sana of keessatti akka nuti hin qabamne nu
abbooma.
Hawwii qulqulluun, hiriyaa keenya
irraa barree, otuu kan
isaa/ishee
hammeenyaan kan ofii keenyaa godhachu hin yaalin, “Anis hojjedhee
argachuutu anarra jira, jireenyi akkasii anaafis barbaachisaa waan ta’eef
karaa gaarii ta’een achi ga’uuf maal faa gochuun qaba…” jechuu dha.